Toinen kotipäivä

Muutamakin henkilö soitti tänään. Kaikkien kysymykset koskivat tietty mun vointia mutta kyseltiin myös, että mitäs oot tehnyt. Hyvää tarkoittava kysymys, mutta lähinnä huvittava just nyt, kun vastaus on ilmiselvä: "no enpä paljon mitään." :) Vielä ei jaksa paljoakaan, leikkauksesta on nyt 5 päivää. Päivä siis kului enemmän ja vähemmän lepäillessä (no, aamupalan jälkeen nukuinkin koko aamupäivän). Jonkin verran istuskelin keittiössä koroketyynyllä ja katselin telkkaria olkkarin sohvalla, johon on kehitelty korotus ihan vaan laittamalla pari sohvatyynyä päällekkäin. Istuminen vaan ei tunnu kauhean hyvältä, kun haavan pituus yläreidessä on n. 30 cm ja tikit kiristävät...

Anoppi ja appi kävivät kylässä ja anoppi vaihtoi entisenä sairaanhoitajana mun haavasidoksen puhtaaseen sellaiseen. (Hienoa, että sairaanhoitajia löytyy läheltä!) Onneksi haavan vuotaminen näyttäisi ainakin nyt vähentyvän, jospa ei enempää vuotaisikaan vaan alkaisi tyrehtyä pikku hiljaa... On kyllä tosi paljon kudosnestettä ja mustelmaa reiteen kertynyt, mutta se on ihan normaalia.

Mies oli myös tän päivän kotona etätöissä, joten oli auttelemassa mm. ruokien ja juomien pöytään laittamisessa ja muutenkin tavaroiden roudaamisessa jos tarvitsi. Hänestä oli myös korvaamatonta apua, kun tuki tyynyillä mun jalan hyvään asentoon aina kun lepäilin. Nyt paras jalan asento sängyssä on parilla matalalla tyynyllä tuettuna jalkaterä hiukan ilmassa niin, ettei kantapää just osu sänkyyn. Noin siksi, että silloin sekä turvoksissa olevaan reiteen että kantapäähän ei kohdistu painetta. Reiden ja seinän välissä on myös tyyny.

Tuo kantapääpaine on entuudestaan mulle ihan tuntematon juttu... Nyt ei pysty paljoakaan liikuttamaan tota oikeaa jalkaa eikä varsinkaan nostamaan sitä ja nukkuma-asentokin on tällä hetkellä vain yksi ja sama (selällään), joten kantapäähän jotenkin vaan kohdistuu pitkään jatkuvasta samasta asennosta hirveä paine. Nyt vasta käsitän, miten ja miksi makuu- ja painehaavoja syntyy pitkään samassa asennossa yhtäjaksoisesti makaaville ihmisille, erityisesti vanhuksille, joilla muutenkin on ohut iho.

Eipä muuta ihmeellistä... Yksi päivä toipumista taas eteenpäin! :)

Tyynyviritelmiä