Harvinaisen pitkä "radiohiljaisuus" takana tässä mun kirjoittelussa. Oon pitänyt tarkoituksellakin mutta myös hiukan tahtomattanikin kirjoitustaukoa, kun on ollut sekä reissaamista, ohjelmaa muutenkin että myös väsymystä ja kipuilua. Ei oo jaksanut ja ehtinyt perehtyä kirjoitteluun.
Nyt rauhassa tässä kotisohvalla lojuessa on aikaa ja viitsimystä taas kirjoittaa. Vaikkakin jos tyttäreltä ja hänen kylässä olleelta ystävältään olisi kysytty, olisin ollut kyllä vielä reilu tunti sitten aina aika-ajoin unten mailla... :) Väkisinkin torkahtelin! Olin nimittäin aamulla kesälomatauon jälkeen taas allasterapiassa, ja vaikka siellä tehtiinkin hyvin harkiten ja varovasti asioita erityisesti nyt vasen olkapää ja sen hankaluudet huomioiden, niin kyllä veti taas mut aivan veteläksi, kipeäksi spagetiksi. Vaikka kivaa altaallakin sinänsä oli, nautin vedestä aina, vaikka kuinka hankalaa olisi siellä tai myöhemmin...
Tuohon altaan jälkeiseen vetelyyteen ja kipuiluun kyllä vaikuttaa myös se, etten oo ehtinyt vielä palautua myöskään vastikään olleesta laivareissusta eli laivalla liikkumisesta (kävelin laivalla liikaa, vaikka pyörätuolikin oli kyllä mukana, mutta olinpa taas jääräpää ja "minä ite") että myös autossa istumisesta (mikä on näillä nivelillä tuskaa), vaikka reissu olikin tosi kiva muuten ja tehtiin läheisten kera.
Eniten autossa istuminen ottaa nähtävästi nyt tuohon vasempaan olkapäähän, joka roikkuu ihan holtittomana, jos ei meidän autossa istuessa kättä tue toisella kädellä tiukasti vartaloa vasten. Pitäisi olla kantoside/kunnollinen olkapäätuki tuohon nyt... Tästä täytyy puhua tulevilla lääkärikäynneillä.
Olkapää on muutenkin tällä hetkellä nivelistä pahin, ja siinä on aivan erilaiset tuntemukset kuin muissa nivelissä on ollut ja jatkuva, todella inhottava jomotus, joka ei hellitä edes muutoin mulla jotenkuten toimivasta säännöllisestä kipulääkityksestä huolimatta. Kaikki käden/olkapään liikkeet on mietittävä tosi tarkasti, tehtävä ne harkiten ja keskittyen, ja hankalaa on. Peurungan fyssarillekin tänään demosin, mitä olkapäälle käy yhtään väärällä liikeradalla kättä nostaessa /liikuttaessa ja ilmeet olivat kyllä melko kauhistuneen oloiset... Niinpä olkapää jätettiinkin altaalla melko lailla rauhaan tänään, kun tuntui, ettei paljoa mitään kärsinyt sillä tehdä. Jalkojen suhteen sujui paremmin. Oli kuitenkin aika hankalaa kävellä lopuksi altaalta suihkuun, kun en kärsinyt pitää keppiä vasemmassa kädessä kuin "nimellisenä" tukena... Huomaa kyllä niin selkeästi, kuinka paljon tuo olkapää nyt kaikkea tekemistä rajoittaa! Pyörätuolin kelaaminenkin sattuu ja on hankalaa, eikä sen niin pitäisi olla, kun sisätiloissa kovalla lattialla mun tuoli kuitenkin kulkee hyvin.
Ai niin, erikoistuva ortopedi soitteli lupauksensa mukaan mulle viime viikolla. Oli jutellut mun "oman" ortopedin kanssa ja olivat tulleet siihen tulokseen, että päävastuullisena ortopedina mun tilanteessa tulee jatkamaan tämä mun tuttu ortopedi, koska hän tuntee mun taustat ja kokonaistilanteen ortopedeista parhaiten. Olivat miettineet, että tuo olkapää vielä magneettikuvataan, jos se kuvantaminen vaan onnistuu eli pystyn olemaan siinä kuvausasennossa ja että olkapää sopii hyvin kelaan.
Mun pitää käydä vielä testaamassa tilanne siellä magneetissa, ennen kuin varataan aikaa. Mutta jos homma ei onnistu, "joudutaan tyytymään olkapään ultraan" kuten erikoistuva sanoi. Ultra ei ole kyllä mun mielestä mikään hyvä vaihtoehto, koska eipä se näytä rakenteista tarpeeksi ja se myös sattuu aivan takuuvarmasti ja paljon, kun joudutaan runnomaan sitä olkapäätä ja saadaan se muljumaan miten sattuu siinä samalla kun anturilla tutkitaan... Mutta pakko kai näihin on suostua. Joka tapauksessa näiden jälkeen mulle varataan aika taas ortopedille keskustelemaan jatkosta.
Huomenna mulla on myös kesätauon jälkeen aika "kuivafysioterapiaan." Saa nähdä, mitä pystyy siellä tekemään, kun on tuo vasen polvikin ollut hankalana - ja eipä kovin paljoa jää jälkeen myöskään toinen polvi eivätkä molemmat lonkat. Oh the joy! Mutta kuulumiset ainakin vaihdetaan, ja fyssari varmaan haluaa myös tutkia niveliä omalta osaltaan ja miettiä tilannetta. Fyssarin jälkeen meen sitten suoraan käymään siellä magneetissa testaamassa, muten se kuvantaminen onnistuisi ja lisäksi myös tän jälkeen aion mennä preoperatiiviselle polille sihteerin juttusille, niin saataisiin noita ortopedian ajanvarauksiakin hoidetuksi samalla kertaa eteenpäin.
Eivätkä nämä tutkimukset ja lääkäritreffit tuohon lopu, mutta ei muista nyt sen enempiä toistaiseksi, tässäkin tekstissä on jo ihan tarpeeksi asiaa ;) Mutta voidaan kai sanoa, että mullakin on arki taas alkanut! "Siitähän mulle maksetaan", sanoi aikanaan se joku Putouksen sketsihahmokin. (Money for Nothing?! :D) Työkyvyttömyyseläkeläisen arki ja harrastukset ovat nähtävästä tätä: treffejä fysioterapeuttien kanssa ja keskussairaalalla - ja kyllä mä taksikuskejakin aika paljon tapaan :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.