Tänään on ollut huonojen ja hyvien uutisten päivä. Tai ehkäpä näiden lopputulemana neutraali päivä, uutiset kumoavat toistensa vaikutukset?!
En tiedä, mutta näin jälkikäteen mulla on kyllä jotenkin sekavat fiilikset. Ajatukset pyörivät nyt siinä, mitä loppuvuonna (?) tapahtuu, vaikka nyt täytyisi kyllä jättää ajatteleminen vielä pois, koska juuri nyt en pysty itse asioille kauheasti tekemään. En muuta kuin ottaa hetkestä kiinni ja pyrkiä elämään siinä - ei menneessä eikä tulevassa. Mutta lähdetäänpä nyt niistä huonoista uutisista... Tai ainakin uutisista, jotka nyt eniten mietityttävät.
Eilen olin tosiaan siellä olkapään magneetissa. Kuvaus meni lopulta hyvin, ja mun tilanne kaikkineen huomioitiin hyvin erityisesti yhden röntgenhoitajan puolelta (nivelten asennot, mun liikkuminen ja siirtymiset ym.) ja esim. puudutuksen ja varjoaineen/lisänesteen laittaminen olkaniveleen hoitui ihmeen kivuttomasti ja rauhallisesti mutta nopeasti asiantuntevan radiologin toimesta ennen kuvausta. Saipa siinä myös röntgenhoitajakin nähdä, miten napsautetaan polvilumpio paikoilleen, kun nousin yhdessä välissä pois pediltä ja nyt saa jatkuvasti olla vasemman polven asentoa korjaamassa ennen kuin yrittää ottaa yhtäkään askelta. "No enpä ole koskaan tuollaista kyllä nähnyt...!" totesi hoitaja melko yllättynyt ilme naamallaan ja mä totesin, että no nytpä näit. Että tää on mulle normaalia mutta ei mitään ensiapureissua vaativaa kuitenkaan ;)
Tänään sitten fysiatri soitteli magneetin tuloksista. Olin itse lähes satavarma, että magneetin tulos on täysin puhdas eikä sieltä mitään löydy olkanivelen hankalista kivuista ja subluksaatioista/luksaatioista huolimatta, koska ei muissakaan kuvantamisissa ole välttämättä mitään näkynyt vaikeista oireista huolimatta. Tällä kertaa olin kuitenkin väärässä. Sieltähän löytyikin kaksi repeämää kiertäjäkalvosimesta ja lisäksi oli näkyvillä jonkin ligamentin löystyminen. Repeämät eivät kuitenkaan kuulemma ihan "irtipoikki" ole. Löydökset kuitenkin selittävät kuulemma hyvin tuon olkapään nykytilanteen oireineen ja kipuineen ja voivat hyvinkin liittyä siihen, että olkapää kävi kokonaan sijoiltaan silloin heinäkuussa kun varoin polvea terassin tuolilta noustessani...
Hoitolinjaukset ovat näissä yleensä kahdenlaisia; kuntoutus tai leikkaus. Mutta mulla ei ole tilanne, joka sopisi muutoin terveen ihmisen olkapäävammoihin, vaan kokonaisuus on tässäkin otettava huomioon. Ja kuntoutushan ei nyt olkapäälle ole auttanut. Fysiatri totesi, että nyt kannattaa ortopedin seuraavaksi ottaa kantaa asioihin, kun on noita päivystyskäyntejä tullut muutenkin polvien vuoksi. Ja jos kirurgian puolelta ei alkaisi kuulua mitään, mun kannattaa soitella asioiden perään... Tähän totesin, että näin olen muutenkin tehnyt, koska muuten asiat eivät siellä kyllä etene. Pakko on pitää asioista itse tarkasti huolta.
Mulla on fysiatrille myös kontrolliaika syyskuun alkupuolella. Tästä fysiatri kylläkin totesi, että pidetään nyt tuo aika varmuuden vuoksi vielä voimassa, mutta jos kirurgian puolella asiat otetaan hoitoon ja koen, etten kyseistä aikaa tarvitse juuri nyt, voin ajan perua. Mutta joka tapauksessa on nyt ortopedin myös otettava tilanteeseen ensiksi kantaa. Tässä ohella kuitenkin kannattaa jatkaa kuntoutusta oireiden sallimissa rajoissa ja nimenomaan vedessä, mitä jatkankin Peurungassa ja jatkossa sen pari kertaa viikossa. Itse arvelisin, että Bodiumin (ent. Jyväskylän Fysioterapia) puolella saatan käydä nyt ehkä hetken vähän harvemmin kuin nyt ja siellä lähinnä keskityttäisiin nyt lymfaan turvotuksen poistamiseksi/kipujen helpottamiseksi.
No, se on ainakin hyvä, että nyt tiedetään, mistä olkapään oireet johtuvat - yhdistettynä EDS-kudosten löysyyteen mun oirekuvassa. Nyt vaan jatko on hämärän peitossa... Kuten viimeksikin totesin, ortopedin kanssa riittää keskusteltavaa, sitten kun hänet näen. On todellakin pohdittava kaikki hyödyt ja haitat nyt erityisesti tuon olkapään ja vasemman polven tilanteen osalta ja jos jokin operaatio tulee, kuntoutusasiat myös.
Mutta sitten hyviin uutisiin ja samalla sopivana jatkeena asioihin... Kuopion Kelastahan soitti mulle eilen ystävällinen etuuskäsittelijä, joka kyseli tilanteesta ja kertoi, että heillä on nyt mun laitoskuntoutushakemus uudestaan käsittelyssä (aiemmasta tuli hylky kuntoutusosaston suosituksista huolimatta, mutta hain kuntoutusta uudelleen heti fyssarin suositusten kera). Käsittelijä sanoi, että hän kyllä puoltaa mun kuntoutusta, mutta asiantuntijalääkäri antaa tähän viimeisen sanansa eikä hän voi sanoa siihen sitten oikein mitään... Mutta kirjoittaa oman puoltavan lausuntonsa kyllä kuntoutukseen. Hän vielä kyseli, että miten pystyn osallistumaan nykytilanteessa kuntoutusohjelmaan ja sanoin, että kyllä pystyn osallistumaan, kunhan mun yksilöllinen tilanne vain huomioidaan ja kunhan pääsen välillä myös lepäämään.
Käsittelijä lupasi soittaa mulle, kun on saanut asiantuntijalääkärin kommentit ja tänään hän soittikin: 13 vuorokauden laitoskuntoutus Peurungassa myönnetään kuin myönnetäänkin! Olipa tosi hieno asia kuitenkin nyt, kun tuntuu, että kaikenlaista ongelmaa ja kipuja on kehossa piisannut kyllä nyt ihan koko vuoden tarpeiksi jo...
Nyt vaan sitten on mietittävä sopiva ajankohta/sopivat ajankohdat kuntoutukselle sekä fyssareiden että ortopedinkin kanssa. Sellainen ajankohta tai ajankohdat (jos käyn kuntoutuksen vaikka kahdessa erässä), että se osuu mahdollisimman hyvään ja järkevään hetkeen ja että pääsen altaalle ym. Tulevat mahdolliset kuviot huomioiden.
"Katsotaan, sanoi lääkäri." Indeed...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.