Kuva

Kuva

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Kymmenen vuotta taaksepäin

Jostakin sen hetkisestä fiiliksestä se ajatus lähti. Kaivoin kätköistäni paksun, ison opuksen, joka on kätkenyt kuohuvien vuosien syvimmät ajatukset sisäänsä ja jonka kannessa lukee:


Kyseessä on tietysti päiväkirjani 2000-luvun alkupuolelta. Olen kirjoitellut koko ikäni ajatuksia ylös milloin päiväkirjoihin ja milloin - siis viime aikoina - tänne blogiin. Tämähän tietysti ei vastaa päiväkirjaa kuin hyvin pieneltä osalta, koska kyseessä on julkinen sivusto. On kuitenkin mielenkiintoista palata joskus menneeseen ja katsoa, millaisia asioita on miettinyt vaikka muutama vuosi sitten tai kymmenen vuotta sitten. Kirjoituksia nykytilanteeseen vertaamalla ehkä näkee jonkinlaisen ihmisen elämänkaaren, matkan varrella tehtyjä isoja päätöksiä, tapahtumia... Oppii ehkä itsestään jotain (tai sitten ei).

Elokuun alussa 2004 olin näköjään pohtinut kovasti sen vuoden todella kiinteän (työ)kaveriporukan merkitystä ja sitä, miten en oikein osannut kesälomallakaan olla heistä erossa, kun silloin lähes päivittäin olimme olleet tekemisissä niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Oli helppoa tehdä mitä mieleen juolahtaa, lähteä esim. nopealla varoitusajalla jonnekin, kun kenelläkään ei ollut perheitä ja kaikki olivat myös sinkkuja. Olin tullut siihen tulokseen, että me kaikki elimme jotain outoa välivaihetta; moni ehkä halusi jo sitoutuakin mutta oli helppo viettää aikaa tiiviissä porukassa, kun kumppania ei ollut vielä kenelläkään. Mietin ja vähän pelkäsinkin, mitä tapahtuu, jos joku porukasta löytääkin kumppanin. Hajoaako yhteisö?

Jälkikäteen, kymmenen vuotta myöhemmin, voin todeta, että aika aikaansa kutakin. Se tiivis kaveriporukka on hajonnut jo vuosia sitten. Elämä vain vei eteenpäin. Toisinaan näemme toisiamme jossakin. Kaikki eivät edes asu samalla paikkakunnallakaan enää. Osa on naimisissa tai parisuhteissa, joillakin on jo aika isoja lapsiakin. Osa elelee vapaalla jalalla.

Vuosi 2004 oli todennäköisesti mun elämäni siihenastisista vuosista villein mutta myös merkityksellisin; pikkujouluista alkoi mun ja mieheni yhteinen taival. Ja mitä tuon jälkeen onkaan tapahtunut... ...jos jonkinlaista! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.