Kuva

Kuva

perjantai 8. elokuuta 2014

Hermoratatutkimus

Kello on nyt tätä kirjoitusta aloittaessani hiukan yli 9 aamulla ja mies toi mut juuri äsken kotiin sairaalalta. Hermoratatutkimus on jo tehty, eipä siinä kauaa kestänyt. 

Neurofysiologian rakennukselle mentyäni sain ihmisen kroppaa edestä ja takaa kuvaavan piirroksen, johon piti värittää punaisella kipualueet ja sinisellä tuntopuutosalueet. Tämän jälkeen pääsinkin jo sisään tutkimushuoneeseen. Ensin mut pyydettiin mahalleni makaamaan (heh, onneksi olen harjoitellut, niin onnistuu!) ja tutkittiin jalan takaosan isoista lihaksista (lähinnä pohje, tosin varpaissakin meni sähköiskuja) hermojen toimintaa. Tämän jälkeen käännyin selälleni, ja samat jutut tutkittiin jalan etupuolelta. Sähköiskut olivat vähän ilkeitä, mutta siedettävissä. Neulojen pistot esim. reisilihakseen tuntuivat enemmän.

Lopputulema oli, että hermotus olisi kunnossa ainakin näissä parissa isossa hermossa, joita tutkimus koski. Leikkausalueen ja reiden alueen tunnottomuuteen ei puututtu mitenkään, "kirurgi ottaa niihin kantaa" kuten myös muihin syihin, joista mun jalan nosto- ja liikutusheikkous ja kivut voisivat johtua.

Vähän on ristiriitainen olo. Jotenkin aavistelinkin, ettei tämä tutkimus kerro syytä mun tilanteeseen (kuten fyssarikin arveli), mutta silti olen yhä epätietoinen. Tai enemmänkin turhautunut! Se on varmaan parempi ilmaus tämän hetken fiiliksiin. Puhuttiin miehen kanssa äsken autossa, että eikö mun aivot vaan ole läytäneet noita hermotuksia uudelleen, jos niissä viestit kuitenkin kulkevat? Vai onko ongelma nyt jossakin kiinnittymättömissä lonkan alueen lihaksissa ja kudoksissa, nivelen asennossa vai missä? Sen kun tietäis. Mun asenteesta ja harjoittelusta joka tapauksessa homma ei ole kiinni, mä en vaan saa eloa tuohon lonkkaan vaikka kuinka sitä harjoituttaa ja treenaa. Voihan kettu!

Nyt on koko oikea jalka aika hervottoman tuntuinen. Sähköiskut ja piikit tekivät tehtävänsä, jomottaa muutenkin kuin vaan lonkasta. Tutkimuksen tehnyt lääkäri kehotti ottamaan tarpeeksi kipulääkettä... Joo, otetaan. Todellakin otetaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.