Laivareissu ja muuta sekalaista

Huh, vihdoin hetki, kun ehdin ja jotakuinkin jaksan syventyä välillä taas kirjoitteluunkin. Palataan ensin muutama päivä taaksepäin ja laivareissun tunnelmiin...

Oltiin lähisuvun kera Itämerellä risteilemässä ke-to, eli ihan perinteisellä "Ruotsin risteilyllä" Tallink Siljan Baltic Princess -laivalla. Maissa ei käyty, mutta Tukholman satamassa kuitenkin ;) Tämä oli melko lailla ex tempore -meiningillä varattu reissu, viikon verran ehdittiin tietää, että reissuun lähdetään. Meidän perheellä oli tällä kertaa oikein Executive Suite, jossa on myös ulkoterassi, ja mukana olleilla mummilla ja ukilla myös vähän parempi hytti, premiumluokkaa. Reissu ei ollut edes lopulta kovin pahan hintainen, kun varattiin se niin "myöhään" ja lisäksi Silver-tason Club One -kortilla sai hyvät alennukset.

Oli mukava reissu! Tosi kiva oli kyllä tuo meidän sviitti ja siellä vietettiinkin melko paljon aikaa. Lasten (ja mun) ehdoilla mentiin eikä kukaan meistä käynyt edes missään kuppilassa - paitsi aamupalalla sekä päivällä buffetruokailussa. Muuten nautittiin lähinnä merimaisemista ja toki välillä myös tehtiin ostoksia Tax Freessä.

Illalla toki nautittiin mm. sviittiin kuuluneista juomista (muutama lasi kuoharia, lapsille limsaa - tosin lopulta lapset ottivat vain meidän itse ostamaamme mehua iltapalan kera) ja sitten kun lapset nukahtivat myöhemmin illalla, istuttiin vielä jonkin aikaa omalla terassilla aikuisten kesken.

Tuosta risteilystä en nyt sen kummempia... Hiukan olisi palautetta annettava huonosta liikuntarajoitteisten kohtelusta Turun satamassa, tai lähinnä huomiotta jättämisestä ja eräästä töykeästä virkailijasta, mutta enpä nyt tähän sen enempää asiasta kirjoittele. Mukavaa oli muuten ja muu henkilökunta satamassa ja laivalla otti ihan hyvin mut/meidän koko sakin huomioon. Noin muuten mä pärjäsin risteilyllä ihan kohtalaisesti, kun välillä lepäsin hytissä enkä kävellyt kuin pakolliset kävelyt. 

Onhan tuolla laivalla kyllä sitä liikkumista/seisoskelua väkisinkin sen verran + vielä automatkat istua meiltä Turkuun ja Turusta takaisin, että kyllä mä olin jo matkalla sekä varsinkin eilen kotiin pääsyn jälkeen aivan puhki. Lonkat, alaselkä ja laivalla jo lukkoon/pois paikaltaan mennyt vasen polvi särkivät eniten. 

Lapset nukkuivat jo koko paluumatkan kotiinpäin autossa ja nukahtivat sitten kotiin saapumisen jälkeen lähestulkoon heti. Kun mekin oltiin saatu autosta tavarat purettua (tai mies purki), mä sain hädin tuskin omat vaatteeni ja tavarani otettua laukusta, kun tuntui jo siltä, että lysähdän kivusta ja uupumuksesta siihen paikkaan. Ei muutakuin vielä äkkiä suihkuun, satsi kipulääkkeitä ja nukkumaan. Eipä tarvinnut kauaa unta odotella, vaikka olinkin niin sippi ja kipeä... Aamulla herätessä oli yhä aika "tukkoinen" olo. Vaikea selittää, miltä se tuntuu, on sellainen outo olo. Käy "puoliteholla" ja toimintakyky ja liikkuminen on sellaista pökkelöä. No mutta, siitä se sitten aamu käynnistyi kun oli "pakko", sillä ajeltiin vielä tänään lisää ja nyt ollaankin jo täällä mökkireissulla. Reissataan ja sukuloidaan nyt ja toivutaan sitten kunnolla ensi viikolla... Tällaiset reissut on kuitenkin tosi kivoja, kun sitten taas jossakin vaiheessa saan ihan tarpeeksi kotona viettää aikaa ;)

Oli muuten tullut laivareissun aikana neuron polilta epikriisi. En jaksanut syventyä siihen enää eilen myöhään illalla kotiinpaluun jälkeen, mutta tänään oon sitä lueskellut. Kyllä on todella tarkkaan neurologiaan erikoistuva lääkäri tutkinut, kuvannut asioita ja tehnyt huomioita. Muutenkin kerrottu mun nykytila/status/havainnot juuri niin kuin ne on niin jalkojen kuin käsienkin suhteen. Lopputulemana on seuraavaa:

Ja lisäksi nämä diagnoosikoodit:

Tuo eka koodi varsinkin on niin hämärä, että eipä se mitään kerro - paitsi

epäselvyydestä... Kuten ei kyllä tuo toinenkaan koodi... Toivotaan todella, että näihin löytyy näillä mitä moninaisemmilla tutkimuksilla tarkennuksia!

Sitä ennen ja sillä välin eletään hetkessä ja otetaan asiat kuten ne tulevat. Hyvillä mielin kuitenkin juuri nyt, kaikesta huolimatta :)

Lonkka- ja selkälausuntoja

Täytyy vielä tässä ennen joulunviettoa päivittää viimeisimmät kuviot tästä "lonkkasaagasta..." Ajatukset pyörii juuri nyt taas ihan liikaa kaikissa lausunnoissa, joten puranpa ne pois mielestä myöskin. Ei tästä olemisesta muuten tule yhtään mitään ja varmaan mietin muuten taas yön pimeinä tunteina kaikkea.

Papereita joka lähtöön taas kerran...

Tällä viikolla, maanantaina muistaakseni, mä sain vihdoin kuntoutuksen maksusitoumuksesta mulle - siis potilaalle - osoitetun kappaleen. Sen saaminen oli hyvä juttu (täytyy heti maanantaina soitella jatkosta Peurunkaan), mutta muut pyytämäni paperit olivat vieläkin jossakin eivätkä tulleet tuon maksusitoumuspaperin ohessa.

Oon joutunut näitä papereita kyselemään polilta marras-joulukuun aikana jo useaan otteeseen ja kun niitä ei vielä keskiviikkonakaan näkynyt, soitin sitten kuudetta (!) kertaa kysyäkseni, missä ne oikein viipyvät, lääkärinlausuntoakin kun oon jo kuukauden verran kaivannut... Mukava osastonsihteeri pahoitteli tilannetta ja tarkisti, mikä kestää. "Tässä lukee, että älä lähetä papereita ennen kuin selän magneettikuvauksen lausunto on tulostettu." No minä ihmettelin asiaa ja sanoin, että "no etkö voi sitten nyt sitä lausuntoa tulostaa?" Ihme juttu, miksi tuota tulostamista piti muka näin kauan odotella :) Osastonsihteeri sitten tulosti paperin samantien ja katsoi, että muut paperit olivatkin jo lähtövalmiina. 

Tänään mä sitten vihdoin sain paperit, joita olin pyytänyt alunperin jo joskus marraskuun loppupuolella. Siinä oli pari epikriisiä, lääkärinlausunto ja selän magneettikuvauksen tulokset. Selän magneettikuvauksen tuloksissa ei ollut mitään tekonivellonkan oireita selittävää, mutta on mulla jotain muita muutoksia selässä kyllä. En niitä tähän kirjoita sen tarkemmin, mutta mitä nyt vähän googlettelin tuosta monimutkaisesta "lääkärislangista", jonkinlaisia tulehdustiloja mulla on saattanut olla tai ehkä on vieläkin joissakin kohdissa selkänikamia, samaten kulumia ja löytyipä yksi pieni hemangioomakin tai rasvasaareke, radiologi ei ilmeisesti ollut varma kummasta kyse (tosin kun googlettelin, se ei ole vakava juttu eikä vaadi hoitoa). Myös SI-nivelessä on muutoksia. Mun fyssari on koko ajan miettinytkin, onko SI-nivelen (ja muutenkin selän) tilanne mulla millainen, ja epäillytkin että tietyt oireet saattaisivat johtua myös selästä. Aika hyvin on kyllä arvellut - tai tiennyt! 

Noh, nytpä tiedetään selänkin tilanne, täytyy jutella noista tuloksista myös fyssarille vuodenvaihteen jälkeen. Vähän jäi vaivaamaan nuo tulokset, mutta eipä niissä kai kummempaa tällä erää kun ortopedi ei niistä erikseen mitään puhunut. Tosin lonkan oireita selvittäviä juttuja kuvauksella haettiin, selkään liittyvät asiat ovat muutenkin ihan toinen juttu eikä niitä ollut tarkoituskaan yhtään enempää käsitellä.

Noissa muissa papereissa oli sitten mm. kirjoitettu, että "potilaan tila ei ole kliinisesti edennyt", "ei ole työkykyinen" ja sitten tietysti jo todetut asiat - "Dysplastinen lonkkaprotetisaatio. Protetisaation jälkeen lonkan fleksio jäänyt heikoksi ja lonkka kivuliaaksi." Ja todetut tutkimustulokset - ei mitään lonkan oireita selittävää noissa tutkimustuloksissa. Muuten on kyllä jo aiemmin todettu, että mun anatomia on ollut poikkeuksellinen ja se yhdistettynä leikkaustekniikkaan saattaa myös vaikuttaa nykytilanteeseen. 

Mutta sitten mua jäi jotenkin vaivaamaan tämä lause: "Leikkauksella emme pysty tilannetta parantamaan." En toki mitään uutta leikkausta toivo, kuka toivoisikaan, mutta tarkoittaako tuo lause nyt sitten sitä, että jos jostakin syystä laitoskuntoutuksessa ei saataisi lonkalle parempaa toimivuutta, se jäisi tällaiseksi, huonoksi? No, ehkei tuota kannata vielä miettiä kun kuntoutusta ei vielä oo edes ollut. Mutta pakko sanoa, että huolestuttaa vähän, kun tämä mun tilanne on junnannut samantyypisenä jo näin pitkään. Viimeinen lause uusimmassa epikriisissä (tai mikä lausunto tuo onkaan) on kuitenkin lohdullinen: "Maaliskuussa allekirjoittaneelle joka tapauksessa tulossa kontrolliin." Ja sitä ennen on kuntoutuksessakin moniammatillinen hoitohenkilökunta mun apuna, jolle voi myös purkaa näitä kaikkia ajatuksia ja näkevät mun tilanteen myöskin ihan jokapäiväisen liikkumis- ja toimintakyvyn kannalta.

Vasemmasta lonkasta ei muuten ollut mainittu papereissa mitään, vaikka puhelimessa siitä puhuttiinkin. Ehkei ollut tarkoituskaan, sekin on oma juttunsa. Nyt vaan pitäisi saada tuon oikean tekonivellonkan toimivuutta ihan ensin paremmaksi, se on prioriteetti numero 1 niin mulle kuin varmasti ortopedillekin.

Semmosta. No niin, heti vähän helpotti kun sai kirjoitettua ajatuksia pois mielestä pyörimästä :) Lopuksi vielä yksi mukava juttu kuitenkin tältä päivältä: mä sain tänään ne uudet silmälasit! Nyt näkee hyvin taas kun katselee vaikka sohvannurkasta telkkaria, ei tarvitse siristellä :) Muutenkin nuo lasit on tosi kivat, tykkään!

Ja kivaa on myös se, että meidän koko perhe on nyt vapaalla seuraavat pari viikkoa. Tiedossa jouluiloa, sukulointia, ystäviä, kiireetöntä aikaa ja yhdessäoloa ❤️