Kuntoutusosastojakso on nyt ohi ja pääsen ehkä taas paremmin kiinni ihan tavalliseen arkeen. Kotiuduin tuossa illansuussa. Oon jälleen todella uupunut ja kipuja on ympäri kehoa, kävely on hyvin vaivalloista mutta tiedän ainakin antaneeni oman itseni ja kuntoutukseni eteen kaikkeni. Ja sen, että kuntoutusosaston moniammatillinen henkilökunta näki realistisesti, millainen vointi ja toimintakyky mulla on ja saivat nämä kirjattua sekä kuntoutus-/hoitosuunnitelmaan että muutenkin mietittyä jatkokuvioita.
En kertonut aiemmin mitenkään kovin tarkasti, mitä osastolla tehtiin. Olihan siellä monenlaista... Hoitajat tietysti keskittyivät hoitajien työhön ja lääkärit lääkäreiden. Fyssaria näin muusta henkilökunnasta eniten, kahdesti päivässä ja hänen kanssa tultiinkin hyvin juttuun, oli sekä hauskaa että haastetta. Lisäksi näin kerran sosiaalityöntekijän ja toimintaterapeutti testaili mm. käsien toimintakykyä ja tarkkaili, miten mä toimin koekeittiössä ja kuinka pystyn pukemaan itsenäisesti.
Jakson aikana testailtiin fyssarin kanssa muutamaankin otteeseen eri asioita, mm. kävelymatkaa, kävelyn hallintaa ja tekniikkaa (jotka ovat mulla aika hakusessa nyt olleet varsinkin olkaleikkauksen jälkeen, kun koko kehon asento ja asentotunto sekä tasapaino ovat muuttuneet), ihan seisoma-asennon ja tasapainon hallintaakin (äärivaikeaa varsinkin sitten, kun mulla keho väsyy; nivelet menevät jaloista sitten ihan omille teilleen, lihakset eivät enää jaksa ja on pakko istua), erilaisia alaraajaharjoitteita HUR-paineilmajalkaprässin kautta istuen, seisten ja selällään tehtyihin lantion, lonkkien ja lihasten hallintaharjoituksiin ja tasapainoa testaaviin/parantaviin harjoituksiin seinän kaiteen luona jne jne. Kävelymatka sisällä ilman suurempia pysähdyksiä, rauhallisesti joka askeleeseen keskittyen on mulla nyt yhden kepin kanssa n. 30 m. Huteraa on ja jalat menevät aivan spagetiksi kävelymatkan lopussa mutta oon tosi tyytyväinen jo tuostakin matkasta!
Hyvin luovasti kokeiltiin fyssarin kanssa muutenkin erilaisia asioita. Jumppapallon päälläkin olin yhtenä päivänä ja tänään kokeiltiin mun yläniskan kipuongelmiin myös kuminauhaharjoituksia varovasti. Niin ja jakson aikana vahvistettiin myös mun pyörätuolikelausta, mikä on ollut lähinnä vain nyt peruuttamista oikealla jalalla potkien... Mutta etuperinkin on hyvä päästä ja sitäkin harjoiteltiin, tuolla mun tuolilla vaan etuperin kelaaminen on tosi hankalaa, tuntuu, kuin menisi ylämäkeä ja tuoli kääntyy koko ajan vasemmalle kun on vaan oikea käsi ja jalka siinä apuna... (Niitä kelauksen keventäjiä ja vasemman käden käyttölupaa/parempaa kiputilannetta odotellessa!)
Pariinkin kertaan myös käytiin rappuskävelyä harjoittelemassa. Pääsin hyvin vaivalloisesti muutamat rappuset ylös alas... Nyt ei kyllä lähdettäisi vielä mihinkään esim. tietyn karaokekuppilan rappusiin! Kyllä olisin mennyttä kalua, jos sellaisia yrittäisin nyt urheilla ;) Nyt ehkä just pääsisi kuitenkin jo Peurungassa parit rappuset altaaseen ja pois... Mutta ihan niin paljon mulla ei oo vielä voimia ja kroppa hallinnassa, että lähtisin altaalle. Odotellaan vielä muutama viikko, näin sovittiin Peurungan fyssarin kanssa. Mutta sitten saan muuttua taas merenneidoksi!! ❤❤
Mielenkiinnolla odotan, millaiset paperit osastolta tulee... Mutta sitä ennen on nautittava siitä, että olen nyt taas kotona perheen luona ❤
P.S. Teksti saattaa olla sekava nyt kun olen niin puhki kuntoutuksista... Älkää välittäkö :D Ja kirjoitusvirheitä korjaan myöhemmin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.