Kuva

Kuva

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Sohlaa ortoosien kanssa

Astetta enemmän jo voimia ja jaksamista kirjoittaa, joten kokeillaanpa, mitä tästä tekstistä nyt tulee. Leikkaus tehtiin siis neljä päivää sitten ja yhä oon ortopedisella osastolla hoidossa. Koko tarina näiltä viime päiviltä pitäisi varmaan tehdä videomuotoon, jos näistä haluaisi saada kattavan kuvauksen mutta näin tekstimuodossa koitan tiivistää... Jos saan tiivistettyä :)

Viime tekstin aikaan mulla ei ollut vielä pysyvää ortoosia kädessä. Täytyy todeta, että ei sitä ole vieläkään :D Melkoista sohlausta on ollut kaikki tuohon ortoosiin liittyvä mutta muutoin itse hoitotyö osastolla sekä toimintaterapeutin ja fyssarin avuliaisuus on ollut ensiluokkaisen hienoa.

Mutta mutta... Ortoosiin liittyen kaikki lähti pieleen - tai tiedonkulku tökki - jo varmaan heti osastolle siirtymisen jälkeen, kun kävikin ilmi, että ei ollutkaan paikalla sellaista henkilöä, joka tietäisi tarkalleen, millainen ortoosin pitäisi olla ja miten mun käsi siihen pitäisi tukea niin, että pystyn myös kyynärpäätä liikuttelemaan ja pumppaamaan. Kipsimestarin sijainen ei uskaltanut lähteä edes toiselta leikanneelta lääkäriltä saamiensa kuvien ja tietojen perusteella tekemään mitään vaan oli aivan ihmeissään, "hoomoilasena." Toimintaterapeutti sitten yritti osastolla kiertäneen ortopedin (joka oli vieras mulle eikä mun kokonaistilannetta tunne yhtään) ohjeiden ja pyynnön mukaan toimia ja rakentaa uutta väliaikaista, edes vähän paremmin toimivaa ja tukevaa ortoosia hänen mukanaan olleen toimintaterapeuttiharjoittelijan kanssa. Toimintaterapeutille ei muuten ollut edes mennyt tieto siitä, että kipsimestarin sijainenkin oli saanut ohjeeksi yrittää tehdä uutta ortoosia, heh :D Hän kuuli asiasta vasta kun mä kerroin. Lopulta hänkin sai kipsimestarin sijaiselta kuvia meiliinsä siitä, millaista ortoosia haetaan.

Toimintaterapeutin työpanos ja yritys oli sinnikäs ja hyvä ja fyssarikin saatiin asiaa pohtimaan ja valmistusvaiheen ajaksi mun kättä tukemaan (kökötin hyvin pitkään kivuissa ilman ortoosia sängyn reunalla, kun ortoosia mallattiin vyötärölle ym.) mutta ei tästäkään ortoosista tullut kovinkaan hyvää. Toimintaterapeuttikaan ei ollut tyytyväinen. Vanhaakin alkuperäistä ortoosia koitettiin jossakin vaiheessa vielä saada mulle takaisin paikalleen mutta se ei onnistunut enää mitenkään, terävät reunat vaan hankasivat ihoon ja huokailin siinä vaan kivusta, mitä se vekslailu aiheutti...

Noh, toimintaterapeutin ortoosin kanssa päätettiin pyrkiä viikonloppu pärjäämään.
Yöllä kävi kuitenkin sitten ilmi, että ortoosi oli löystynyt kiinnityksiltään ja painoi tosi ikävästi monesta kohdasta eikä tukenut kättä mitenkään. Yöhoitaja oli ihan ihmeissään ja järkyttynyt, miten tilanne oli tällainen. Lopulta päädyttiin poistamaan koko ortoosi ja koitin yön pärjätä makuulla käsi huolellisesti tyynyihin tuettuna. Oli tosi tuskaa, vaikka kipulääkettä menikin...

Aamulla kivut olivat valtaisat. Kivunhallinta ei myöskään ollut ollut ehkä tarpeeksi riittävää tilanteeseen nähden mutta riittävällä lääkityksellä päästiin lopulta kivun huipun yläpuolelle. Fyssarin ja aamuhoitajan kanssa pohdittiin sitten taas mun tilannetta ja
ehdotin, että mitä jos edes viikonlopuksi kokeilisi DonJoy -merkkistä tiettyä olkapäälastaa/ortoosia käteen. Näytin ortoosin kuvia googlen kautta. Tuo DonJoy oli myös fyssarista tosi hyvä asia, ainakin huomattavasti tukevampi kuin mikään muu tähän saakka kokeiltu häkkyrä. Kysyimme asiaa sekä hänen että hoitajan kanssa päivystävältä ortopedilta, joka sanoi ajatuksen olevan nyt väliaikaisesti ok.

Nyt tällä ortoosilla kivut ovat onneksi nyt edes suht hallinnassa, jotta tietyt perusjutut edes onnistuvat. Tänään oon vihdoin päässyt avustettuna suihkuunkin. Nyt on kuitenkin vielä paljon avoimia asioita, kuten mm. yleisvoinnin parantuminen, hiukan itsenäisempi toimiminen, jalkojen ja niiden nivelten hallinta, kipujen hallinta ym., ennen kuin voidaan miettiä jatkoa. Yhä mennään päivä kerrallaan.

Tällä hetkellä muuta suunnitelmaa jatkosta ei oo kuin se, että josko huomenna vihdoin saataisiin mulle kunnollinen ortoosi. Toivottavasti näkisin myös mulle tuttuja leikanneita ortopedeja... Olkaortopedin nyt tietysti mieluusti ensin. Lähetin myös Jkl:n olkaortopedille eilen meiliä, jotta hän tietää ortoosiin liittyvistä sohlauksista.

Osastolla ollessa hoitotyö on ollut todella hyvää ja tästä täytyy kiittää kaikkia hoitajia, fyssaria ja toimintaterapeuttia. Lääkäritkin ovat omien vastuualueidensa asiantuntijoita mutta mun asioista he eivät ole voineet ottaa sen enempää kantaa. On ollut myös tosi kiireistä viikolla, nyt viikonloppu on kai ollut rauhallisempaa. Nyt vaan mun kokonaishoitoa ei ollut suunniteltu leikkauksesta eteenpäin oikein hyvin ja huomioitu ehkä ihan tarpeeksi kattavasti sitä, että en istu tiettyihin toipumisprotokolliin enkä niihin liittyviin kriteereihin. Olisi ollut hyvä, jos jo etukäteen olisi leikkauksen jälkihoito mietitty edes siltä osin, mitä milloinkin kenenkin toimesta hoidetaan. Mutta kun näin ei tehty, tuli ylläreitä ja mä oon itse kaikkien kipujen keskellä sitten kysellyt asioista ja tiedottanut eri ihmisiä, jotta tieto on kulkenut kaikille. Eihän tämä sinänsä yllätä mutta inhimillisesti tämä on väärin, varsinkin jos kivut olisi eri tavalla toimimalla saatu aluksi paremmin jo haltuun. Mutta ihan hyvillä mielin kuitenkin oon - taistelijat taistelevat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.