Kuva

Kuva

maanantai 15. elokuuta 2016

Kuntoutusosasto, päivä 1

Eka päivä kuntoutusosastolla takana. Tulin tänne aamukymmeneksi ja vauhdilla meni päivä! Monenlaista ohjelmaa oli jo tänäänkin, ja homma jatkuu heti huomisaamuna kahdeksan jälkeen.



Päivä sisälsi yleistä infoa ja sitten erikoistuvan fysiatrin, toimintaterapeutin ja fysioterapeutin alkuhaastattelut. Erikoistuva lääkäri teki melko pikaisen kliinisen tutkimuksen ja muut tekivät sitten lähinnä kartoituksen tilanteesta sekä alkuhaastattelut. Huomenna onkin sitten jo enemmän fysioterapiaa (liekö myös testauksia tehdään? Tai sitten ne tehdään myöhemmin) ja toimintaterapiassa testataan puolestaan nyt käsien hienomotoriikkaa. Ihan hyvä juttu, että testataan - saadaan käsien tilanteestakin realistiset tiedot.

Osastolla vaikuttaa olevan ainakin tämän päivän perusteella mukavaa ja rempseää, huumorintajuista henkilökuntaa. Ammattitaitoistakin varmasti :D Tällainen ensivaikutelma ainakin tuli. Potilaat puolestaan ovat tosi vaihtelevan kuntoisia, on tosi huonokuntoisiakin potilaita, joilla on ollut esim. aivoverenkierto-ongelmia tai vastaavia, ja sitten on muitakin neurologisia potilaita. Mulla on puolestaan kämppiksenä mukava rouva, jolla on myös jalkojen kanssa ongelmaa omasta harvinaisesta sairaudestaan johtuen. Oli toivonut puheliasta ja huumorintajuista kämppistä ja sellaisen sai :D

Jäin hiukan miettimään kyllä kuntoutuslääkärin tapaamista, kun jotenkin tutkimus oli aika pintapuolinen (no toisaalta tutkimustekstejä löytyy kyllä mun aiemmalta fysiatriltakin sekä ortopedilta, jotka ovat tunteneet ja tuntevat mun tilanteen parhaiten) ja hän otti jotenkin hyvin korostuneesti (tai sitten mulle tuli vaan sellainen olo?) työasiat puheeksi. Kyseli mm. sitä, mihin ammattiin haluaisin. Tähän mainitsin kyllä, että en just tällä hetkellä oikein osaa sanoa, mutta kokemusasiantuntijaksi ryhtymistä kyllä olen miettinyt. Mutta että tällä hetkellä on kyllä sellainen olo, että kaikki työasiat ovat ihan toissijaisia ja ykkösenä mun prioriteettilistassa ovat nyt lähinnä vain ja ainoastaan se, että mun koko terveystilanne ja nämä nivelten, erityisesti tuon vasemman polven tilanne saataisiin stabiilimmaksi tavalla tai toisella ja että mun kuntoutus- ja hoitosuunnitelma tehdään, ja että mä keskityn nyt vain omaan kuntoutukseen, vointiin ja arjen jaksamiseen. Mainitsin myös, että mun aiempi oma fysiatri on todennut, etten ole työkykyinen enää.

Sanoin tälle lääkärille myös aika suoraan, että ottaisi vielä erikseen selvää EDS:stä ja siitä, mitä kaikkea tämä oireyhtymä voi aiheuttaa. Ja että mun tapauksessakin täytyy huomioida, että mulla ei todellakaan ole mitään hyvänlaatuista yliliikkuvuutta ja sanoin siinä samalla myös, että välillä tuntuu surulliselta ja epäoikeudenmukaiselta, että kun EDS:ää hyvin monioireisena oireyhtymänä eri ilmenemismuotoineen ei tunnisteta, sitä helposti terveydenhuollossa vähätellään ja potilaat voivat joutua kohtaamaan todella tylyä kohteluakin toisinaan. Pakko vähän toimia tällaisena sanansaattajana täällä ;) No, on täällä sitten muitakin lääkäreitä mua "vahtaamassa", kuntoutusylilääkäri ilmeisesti myöskin ja toivottavasti ortopedi käy osastolla mua tapaamassa myös.

Tän kuntoutusosastojakson pituus oli arvioitu 1-2 viikoksi, ja tänään ainakin toimintaterapeutti ja fysioterapeutti arvelivat, että mulla jatkuu tämä jakso vielä viikonlopun kotona vierailun jälkeen. On sen verran kuulemma monta "muuttujaa" tässä, ja haluaisivat tarkkailla tätä mun liikunta- ja toimintakykyä vähän pidemmältä ajalta. Tää sopii kyllä mulle, pääasia, että saan kaikki tarvittavat avut täältä ja hyvät lausunnot. 

Loppukevennyksenä on mainittava, että jälleen kerran mä sovin kuntoutuksessa sisustukseen (aiemmin sulauduin Peurungan väreihin) - täällä on nyt samaa sävyä sekä lakanoita, tyynyjä, pyjama että nuo mun kepit, tennarit sekä kännykän kotelo :D Turkoosia/vaaleanvihreää that is!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.