Kuva

Kuva

tiistai 3. lokakuuta 2017

Peurunkaviikko

Peurungassa on nyt mun laitoskuntoutusjakson eka pätkä hyvässä vauhdissa. Hurjan nopeasti nämä päivät kyllä menee! Ohjelmaa piisaa, ja sitten välillä kun on taukoja, oon pyrkinyt lepäämään. Mulle on nyt tarkoituksella laitettu ohjelmaan ruuan jälkeen aina vähän pidempi tauko, ja se onkin kyllä tullut tarpeeseen. Muuten on sitten sinkoiltu pitkin käytäviä paikasta toiseen, ohjelmasta toiseen :) On mukavaa ja rempseää porukkaa myös tällä jaksolla täällä, joten on hyviä juttuja muutenkin ja paljon naurua myös. 

Saavuin tänne jo sunnuntai-iltana, mikä oli fiksua, niin sain jo silloin huoneen ja tavarat paikoilleen. Muutoin maanantaina olisin todennäköisesti joutunut odottamaan huoneen vapautumista, ja se ois ollut kyllä rankkaa: en ois koko päivänä päässyt myöskään lepäämään vaan koko ajan olisi pitänyt vaan kököttää istumassa. Yö oli kylläkin levoton ja kipuinen mutta onneksi viime yönä sain sitten paremmin nukuttua. Oli kai sen verran totaaliuupumus maanantain ohjelman jälkeen. 

Oon nyt ollut kahtena päivänä jo peräkkäin altaalla, ja huomennakin vielä mennään. Tänään oli niinkin extreme-meininki, että fyssari antoi mulle sykemittarin ja testattiin isossa altaassa, miten mulla syke reagoi ja päästäänkö yhtään kuormittavampaan harjoitustehoon ja saadaanko sykettä reilusti korkeammalle kuin normaalisti, kun koitan vähän normaalia tehokkaammin (mutta toki mulle turvallisesti) vedessä räpiköidä. Jännitti hiukan kavuta rappuset altaaseen mutta onnistuihan se, kun varovasti meni. Minähän en millään hissillä mene altaisiin vaan ihan omin jaloin... ;) Ainakin vielä tällä hetkellä!

Syketasot olivat kyllä suht matalia eli mun tällä nivel-/lihastilanteella ei vaan mennä mihinkään terveen ihmisen maksimisykkeisiin. Itse asiassa keppien kanssa kävely suihkusta altaalle oli sykkeelle kuormittavampaa kuin vedessä vesikävely ja muut harjoitteet: kävelystä syke oli maksimissaan 111 ja vedessä puolestaan maksimi taisi olla 97, ja muuten syke pysytteli tasaisesti 86-88 tasolla suunnilleen. Loppuvaiheessa testausta mulla sitten luksoituikin oikein kunnon rusahduksella vasen polvi - koitin itse asiassa kyljellään uintia varovasti, mutta eipä siitä mitään tullut sitten. Loppumatka rappusten luo oli mentävä varovasti ja polven sain sitten siinä rappusilla seisten rusautettua kohdalleen. Oli voimakas tuntemus ja jälkikäteenkin polvi jäi kirvelevästi kipuilemaan ja tykyttelemään, ja näistä tuntemuksista tietää kyllä, että tapahtuma oli selkeästi isompi luksaatio kuin normaalisti ja jotenkin nivel oli sisäpuoleltakin väärässä kohdassa. 

Polvi meni myöhemmin vielä uudestaankin, mutta sitten oli lääkärinkin vastaanotto mulla ohjelmassa, joten pääsin nämä asiat hänellekin kertomaan heti tuoreeltaan. Nivelten ja muutenkin rangan kanssa on ollut jonkin verran mulle tavanomaista ja viimeaikaista haasteellisempaa täällä ollessa. Tai no olkapää on entisen kaltainen vaikea, mutta myös vasen polvi on melko paljon vaivannut nyt, eli sitä saa olla pamauttamassa paikoilleen aika usein ja lisäksi kun on tullut nuo muutamat isommat luksaatiorusahdukset, on polvi aika lailla akuutisti kipeä nyt. Oikea ranne kipuilee ja luksoituu, kun niin paljon nojaan oikealla kädellä nyt keppiin, kun vasempaan käteen ei voi nojata (vaikka toki mopolla ajankin täällä pääasiassa). Selkä ja lonkat ovat myös on ottaneet itseensä paljosta istumisesta, mutta pitäisi vaan huolehtia vielä ehkä nykyistäkin enemmän, että käy lyhyilläkin tauoilla huoneessa lepäämässä. Huomenna aion noudattaa tätä taktiikkaa. 

Lääkäri oli tällä jaksolla tosi asiallinen, mukavan rento ja uskon, että saa ihan hyvin kirjattua mun tilanteen ylös. Tuntui, että heti alusta saakka tultiin hyvin juttuun. Ei nyt sen enempää ottanut tähän koko monimutkaiseen vyyhtiin tai mihinkään hoitolinjauksiin kantaa mutta arveli, että varmaan kannattaa odottaa tosiaan vielä se tuleva hoitoneuvottelu ja ortopedin poliaika ennen kuin sovitaan seuraavaa kuntoutusjaksoa, kun ei nyt satavarmaa ole se, jatkuuko yhä konservatiivinen hoitolinja vai lähdetäänkö miettimään esim. olkapään operatiivista hoitoa. Kipulääkityksestä ja kiputilanteesta ylipäätään muutenkin kirjannee myös ylös jotakin, kun katseli mun kipulääkitystä vähän siihen tyyliin, että ei se ehkä ihan akuutteihin kipuihin riittävä ole... Oli puhetta myös kipupolista, jonne kerroin ortopedin myös tehneen lähetteen. Lisäksi haastatteli ja juteltiin muutenkin elämäntilanteesta ja hän totesi, että mun kannattaa pyrkiä ottamaan tilanteen rajoissa kuitenkin kaikki tästä jaksosta irti. Sanoin, että näin tottakai teenkin :) Hyvä fiilis jäi vastaanotosta.

Näillä meiningeillä kohti loppuviikkoa. Ja loppuun vielä kuvakavalkadi...










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.