Kuva

Kuva

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Fysiatrian polista fysioterapiaan

Aamu alkoi tänään sillä, että soitin fysiatrian polille kyselläkseni, onko mun asioista tehty konsultaatiopyyntö jo käsitelty ja jos, mikä on lopputulema. Olihan se, mulle on lähetetty myös jo kutsukirjekin kotiin: parin viikon päästä on fysiatrin vastaanotto. Joku erikoistuva lääkäri ottaa mut vastaan eli ei ole se sama fysiatri, joka on Aslak-aikoihin aikoihin mut tutkinut ja jolle laitoin meiliä. Täytyy silti toivoa, että tämä erikoistuva fysiatri on silti innokas selvittämään koko kuviota ja tutkimaan tilannetta. Aion kyllä vaatia asioiden huolellista selvittämistä ja paljon on muutenkin kysyttävää.

Toivon myös, että jonkinlainen selkeä jatkosuunnitelma mulle tehdään - onko se sitten nimeltään kuntoutussuunnitelma tai hoitosuunnitelma - mutta kuitenkin moniammatillisesti katsottu laaja kuva mun tilanteesta ja mitä kenenkin tulisi missä vaiheessa tehdä tai hoitaa. (Jos tuo saataisiin etenemään tuolta fysiatrian polin kautta, olisi se tosi tärkeää, koska esim. työterveys ei sellaista tee eikä kunnallisella puolella mun asioista myöskään mitään tiedetä, eikä sieltä oikeanlaista osaamistakaan tällaisessa multiongelmassa löydy.) Suunnitelma olisi sekä minun että kaikkien minua hoitavien tahojen etu, sillä tuntuu, että jokainen katsoo asioita omista lähtökohdistaan. Mun ympärillä on ikään kuin hämähäkinseitti, niin paljon on eri "säikeitä" joka suuntaan, ja minä siinä sitten kaiken keskiössä vähän orpona, että mitähän säikeitä pitkin sitä seuraavaksi lähtisi siirtymään ja kehen/mihin tahoon yhteyttä ottamaan näiden kaikkien ongelmien kanssa. Hankaloittaa paljon, kun eri asiat ovat eri tahoilla hoidossa eikä kukaan oikein lopulta valvo tai katso sitä, missä on kokonaisvastuu ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Joudun itse koko ajan selvittämään, tiedottamaan ja toimittamaan asioita ja papereita paikasta A paikkaan B. Yritä tässä sitten pitää itsestä ja omasta henkisestä ja fyysisestä jaksamisesta huolta... 

Että kehitettävää olisi kyllä tässä eri terveydenhoitotahojen yhteydenpidossa, yhteydenpidon koordinoinnissa, suunnittelemisessa ja valvomisessa... Moniammatillisuus on päivän sana ja siitä puhutaan paljon, mutta ei se käytännössä kuitenkaan kovinkaan usein toteudu. Silloin ainakaan, jos ei tieto kulje eri tahojen välillä nopeasti ja jouhevasti. Ja mikä ongelma olisi järkätä yhteisiä hoitopalavereja kaikkien hoitavien henkilöiden kesken, jos potilas antaa siihen luvan tai on myös itse palaverissa paikalla?

Tätä ja kaikkea muutakin hässäkkää pohdittiin tänään myös fyssarini kanssa, kun kävin hänen vastaanotollaan. Käytiin taas kerran koko kuvion viimeisimmät kuulumiset läpi ja pohdittiin, mitä seuraavaksi voisi kokeilla. Kokeiluasteella on mentävä, kun aina ei tiedä, mikä paikka on milloinkin kipeänä kun tuo hankala yliliikkuvuus aiheuttaa haasteita oikean lonkan suurongelmien ohella. Fyssarini on aika turhautunut siihen, ettei tuota mun tekonivellonkkaa vaan saada toimintakykyiseksi eikä kukaan oikein löydä ongelmaan syytä, vaikka on tehty vaikka mitä. Hänestä koko syy ongelmiin ei ole hankala yliliikkuvuus tai mun sidekudoksessa olevat ongelmat, vaikka ne tuovatkin omat lisähaasteensa tilanteeseen. Hän on sitä mieltä, että joku selkeämpi syy lonkan tilanteeseen pitäisi yhä löytää - miksi mulla lonkan alueen lihakset eivät toimi ja aktivoidu kuten pitää. Keinot vaan ovat aika vähäiset enää selvittää tuon lonkan tilannetta, joskin pieni toivo on ilmassa, että fysiatrian polilta löytyisi vielä yhtään lisää keinoja kokeiltavaksi.

Tänään kokeiltiin sähkövirran antamista oikeaan etureiteen. Katsotaan, auttaisiko se sähköärsytys yhtään mun aivoja tajuamaan, missä kohtaa aktivoituvat reiden lihakset ja pystyisin sitä kautta paremmin hahmottamaan fysioterapiaharjoitteita tehdessäni, miten lihakset saa supistumaan. Jos tuo sähkö auttaa yhtään, sitä voidaan koittaa seuraavaksi myös mm. pakaralihaksen herättämiseksi. Yksi kokeiltava asia voisi myös olla lonkankoukistajan manipulointi etukautta jotenkin vatsan läpi? Kuulosti aika hurjalta ja se kuulemma sattuu tosi paljon, mutta saattaisi ehkä myös auttaa. Tai kokeilla ainakin voi. Kyllä nyt ollaan niin hankalassa tilanteessa, että oon valmis kokeilemaan vaikka mitä tämä mun fyssari ehdottaa asioiden edistämiseksi, koska hän jos joku tietää näistä asioista.

Sitten lisäksi piti vielä hoitaa mun muutakin vinksahtanutta kroppaa - kuten eilen kirjoitinkin, on ollut sähköttävää kipua lantiossa, lonkissa ja alaselässäkin. Vähän liikeratoja tutkittiin ja sitten menin makaamaan hierontapöydälle mahalleni ja mun alaselkää ja SI-niveliä hellävaraisesti manipuloitiin. Olivat (ja ovat) todella kipeitä kaikki nuo pisteet mitä käsiteltiin, hankala yliliikkuvuus aiheuttaa nämä ongelmat ja sitten niiden lisäksi myös mun liikkumis-/kävelyvaikeudet ovat osa syy. Lantion ja lonkkien viat myöskin. Myös vasenta polvea, joka jatkuvasti lukkiutuu, hoidettiin sen verran kinesioteippauksella, että se vähän paremmin pysyisi mukana menossa. 




Tuntuu, että teippaus kyllä tukee polvea jonkin verran, mutta kaikkia lukkiutumisia tuokaan ei estä kun polvi kuitenkin pääsee helposti liikkumaan ja taipumaan liikaa taaksepäin. Tarvitsisin varmaan kunnolliset, jämäkän polvituet molempiin polviin, jotta eivät muljahtele mihin lystäävät. Näistäkin pitää jutella fysiatrin vastaanotolla lisää... On taas ruvettava kirjoittamaan muistilista kaikista niistä asioista, jotka vaativat vielä selvittämistä! :)

Huomenna on sitten niitä koti- ja liikkumisapuihin liittyviä asioita selvitettävänä ja juteltavana kun kunnasta tulee vammaispalvelujen ohjaaja käymään ja torstaina puolestaan olisi tarkoitus mennä pitkästä aikaa töissä käväisemään. Ei ole siis mitään erityistä agendaa töissä, mutta näenpä vähän edes työkavereita välillä. Saa nähdä, missä kunnossa silloin olen, kun nyt jo tuntuu tästä parin päivän "hurjasta ohjelmasta", että pystyn vaan makaamaan sohvalla, oon älyttömän uupunut ja liikkuminen on todella työlästä. Jostakin syystä mulla niskakin tuntuu nyt oudolta - jomottavalta ja "letkulta." Vaikea selittää, vähän niinkuin päätä ei pystyisi pitämään kunnolla pystyssä. No, viikonloppuna ei onneksi olekaan mitään suunnitelmia eikä myöskään yhtenäkään arkipäivänä ensi viikolla...

3 kommenttia:

  1. No, jopas. Ei voi oikein muuta sanoa, kuin että "toivotaan toivotaan". Minulla oli yhteen aikaan tosi kamalia vaikeuksia pitää päätä pystyssä. Onneksi tilanne on noista ajoista parantunut, vaikka niskan kanssa on kyllä ongelmia edelleenkin. Tuttua puhetta siis tuokin ongelma. Jos niskaasi tai selkärankaasi ei ole koskaan kuvattu, niin kannattaisi ehkä kuvata jossain vaiheessa. Onko sinun lihastoimintaa tutkittu, siis otettu oliko se nyt ENMG:tä?
    Vaikeasta tilanteesta huolimatta toivon, että elämääsi mahtuu myös niitä pieniä ilonaiheita, jotka tekevät arjesta miellyttävämmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävää, että muillakin on vastaavanlaisia ongelmia... :/ Ei tämmösiä toivoisi kenellekään!

      Joo, on kuvattu selkä sekä lantio (MRI). Ja tietty nuo lonkat ja polvet ties kuin monesti röntgenissä. Niskaa sen sijaan ei ole kuvattu... ENMG on otettu myös oikeasta jalasta, hermoratatutkimus siis. Vaikka mitä on testattu ja koitettu selvittää...

      Juu, kyllä niitä hyviäkin juttuja on ja ilonaiheita, ne vaan täytyy löytää tässä kaiken keskellä tavalla tai toisella.

      Poista
    2. Se tarkennus vielä, että polvia siis ei ole kuvattu aiemmin kuin mitä nyt helmikuussa... Lonkkia sitäkin enemmän. Ja lihaksista kai voisi ottaa vielä jonkun kolmekirjaimisen testin, se on siis eri juttu kuin tuo hermojen toimintaa mittaava testi...? No, saas nähdä mitä nyt tuleman pitää.

      Poista

Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.