Vaihtoon

...Sinne, siis vaihtoon, menivät onneksi kaikkein pahimmat eilisen jumitukset ja kivut. Niin se yleensä menee, pahemman päivän jälkeen tulee parempi päivä, ja toisin päin - tilanteet vaihtelee. Totesin heti aamulla heräämisen jälkeen, että jaahas, nyt on liikkuminen ihan kohtalaista ja vointi parempi, joten käytetäänpä tilaisuus hyväksi: eikun lakanat vaihtoon. Ensin kyllä söin ihan rauhassa aamupalaa, join kahvia ja tutkailin viikolla tulleet postit, joita kukaan ei näköjään ollut ehtinyt käydä läpi tätä ennen. (Etsin kyllä vähän jo kirjettä keskussairaalalta, mutta sitä ei ollut tullut... Odotan sitä ortopedin aikaa lokakuun loppupuolelle, jossa kuulee tuloksia viikon päästä olevista tutkimuksista.)

Sunnuntai ei siis ole välttämättä ollenkaan mikään lepopäivä, mulle ainakaan. En kyllä lepopäiviä todella kaipaakaan yhtään nykyistä enempää, kaikkein parasta olisi tietty olla täysin toimiva yksilö. Mä teen asioita ihan sen mukaan, miten kulloinkin pystyn.

No mutta, vaihdoin siis niitä lakanoita ja touhusin muutenkin kotihommien parissa. 

Musat soimaan ja lapset leikkimään johonkin muualle huoneistaan siksi aikaa, että en kompuroi lattialla oleviin leluihin (ja lapsiin)... :) Mies sai jatkaa unia kaikessa rauhassa (?). Ja joo, lakanoiden vaihtaminen on kyllä ehkä yyyyyyyberankein juttu, mitä kukaan ehkä koskaan voi blogissa kirjoitella, mutta kirjoittelinpa nyt kuitenkin ja ajattelin samalla näyttää pari kuvaa lasten sängyistä. Kohta ei tuonne mahdu nukkumaan kukaan muu kuin nuo unikaverit! :D Osan kavereista vieläpä siirtelin ihan suosiolla sängyistä pois, siellä oli vielä mukana mm. lasten itsensä kokoinen apina, pari isoa pehmokoiraa jne....

Neiti kuusveen kavereita

...ja herra neljäveen kavereita :)

Nyt jo pelkästään on hyvä fiilis, on aamusta jo kyetty tekemään jotain perheellekin hyödyllistä. Pikkujuttuja, mutta kuitenkin isoja, sillä niistä pikkujutuista se kokonaisuus kuitenkin koostuu. Aurinko paistaa. Tästä on tulossa hyvä sunnuntai!