No, onko se niin vaikeaa? Voi olla, mutta toistaiseksi ainakin hyvällä asenteella on alkanut meikäläisen "sokerista vieroittuminen", itse asiassa niinkin hyvällä, että itsekin olen ihmetellyt, käykö se muka näin helposti. Viime viikolla olin jopa melkein koko viikon syömättä mitään herkkuja, mikä on aika mahtava suoritus! Melkeinpä joka päivä on jotakin makeaa tullut vedettyä naamaan tätä ennen (ja sen kyllä huomaa). Sunnuntaina oli tosin lasten serkun syntymäpäiväjuhlat, jossa söin kakkua ym. herkkua, mutta täytyyhän sitä edes joitakin nautintoja itselleen sallia yhtenä päivänä viikossa. No okei, myös lauantaina söin yhden irtokarkin (hahaa!), mutta miettikääpä sitä, että syöminen jäi vain yhteen karkkiin eikä yhteen jättikarkkipussiin! :)
Olen myös pitänyt ruokapäiväkirjaa osana Kunnon Haasteen ensimmäisiä tehtäviä, ja sekin kieltämättä laittaa jo alitajuisesti miettimään, mitä sitä suuhunsa laittaa. Kirjoitan kuitenkin kaikki avoimesti ylös, koska itsensä huijaaminen on pahinta, mitä voi kunnonkohotus-, laihdutus- ja terveiden elämäntapojen oppimisprojektissa tehdä. Tai oikeastaan itsensä huijaaminen on yksi koko ihmiselämän pahimpia virheitä, oli kyse sitten mistä asiasta tahansa - sillä ei voita mitään vaan myöhemmin asiat kuitenkin tulevat tai ne tuodaan uudelleen nenäsi eteen kahta kauheamman morkkiksen tai omantunnon kolkuttelun saattelemana.
Tänään illalla olisi taas bodypump-tunti. Viikon päästä maanantaina samaan aikaan olisi Kunnon Haasteeseen kuuluva pitkä kävelylenkki, mutta jotenkin tuntuu siltä, etten tule ainakaan jokaisella kerralla tuolle lenkille osallistumaan vaan menen joko itsekseni lenkille tai sitten bodypumpiin tai jollekin muulle ohjatulle tunnille. Tuonne kävelylle kun vaikuttaisi tulevan mukaan itseäni paljon vanhempia naisia, jotka olivat ensimmäisellä kokoontumisella jotenkin apaattisia ja luonteenpiirteiltään aivan toisenlaisia kuin minä, enkä saisi kyseisestä "minä raahaan väkisin teidät mukaan kävelylle" -tyyppisestä laahustamisesta yhtään lisää positiivista energiaa... Minä kun haen tältä projektilta itselleni lisää energiaa enkä ainakaan suostu yhtään omaa energiaani vähentämään :) Joten eipä kai sillä väliä ole miten ja millaisessa seurassa liikkuu, kunhan vain liikkuu! Ja saanhan minä projektin kautta kuitenkin tsemppausta myös personal trainereilta ja ryhmien ohjaajilta ym., ja Lineassa käy myös monia ystäviäni, joiden kanssa voi lähteä yhdessä tunneille. Että näin. No, jää nähtäväksi, millaiseksi tuo koko Kunnon Haaste -ryhmän kokoonpano sitten vielä ajan mittaan muodostuu - voihan olla, että aiemmin mainitsemani "apaattiset rouvat" ovatkin hyvinkin rempseää ja aktiivista seuraa vielä jossakin vaiheessa, kunhan saavat ensin itselleen tsemppaushengen päälle.
Eipä sitten muuta kuin liikenteeseen reilulla, iloisella ja jämäkällä asenteella! Koska asenne ratkaisee kaiken... Sitähän sä kysyit?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.