Marionettinukke

Fysiatri soitti tuossa vähän seitsemän jälkeen illalla. Ihan ylimääräinen puhelu ja odottamaton sellainen, hienoa tietysti että soitti ja vielä perjantai-iltana (vaikka ihmettelin vähän kyllä soittoaikaa). Hän infosi tietyistä asioista, kun papereita ei pariin viikkoon polilta tule kun on sulkuaika. Sen sijaan mua jäi kyllä vaivaamaan, kun kyselin samalla sitten myös fysiatrilta kardiologin kirjoittamasta konsultaatiovastauksesta... Fysiatri totesi, että vaikka kardiologikin suositteli mulle lähetettä perinnöllisyyspolille, hän ei itse sitä lähetettä voi laittaa - kun kerran ylilääkäri aiemmin on ollut jo sitä mieltä, että lähetettä eteenpäin ei voida laittaa.

Sanoin, että näinkö ihan todella on, varsinkin, kun olen tietoinen siitä, että mulle ko. suosituksen tehnyt kardiologi tuntee ja tietää hyvin perinnölliset sidekudossairaudet ja hänkin on varmasti oikeilla jäljillä mun tilanteen pohjasyistä. Tähän fysiatri totesi pahoittelevan kuuloisesti olevansa "pattitilanteessa" ja suositteli, että yritän nyt sitten työterveydestä saada lähetteen eteenpäin, kun kardiologilta on mennyt sinnekin teksti. SIIS OIKEESTI, MITÄ SÄÄTÖÄ! En ymmärrä miksi lähetettä ei vaan voida laittaa kun suosituksia on jo ties kuinka monta ja syyt lähettämiseen ovat selkeät :o Eikö mua ole jo ihan tarpeeksi pyöritelty polilta toiselle, ja jos kerran perinnöllisyyspolilla voitaisiin kunnolla paneutua pohjasyihin ja siitä selkeästi on mainittukin, miksi vaan vetkutetaan? Kuinka huonoksi mun voinnin vielä pitää mennä, että nähdään asioiden laita vähän pidemmällä tähtäimelläkin eikä vaan esim. sitä, miten kallista pdrinnöllisyyspolin tutkimus olisi? Entä kuinkahan kalliiksi mä tulen kaikkiaan jo nytkin, tutkimuksia odottaessani, tässä kunnossa, niin yhteiskunnalle kuin työnantajallekin, puhumattakaan tietysti omasta perheestäkin?

En oikein tiennyt miten ois pitänyt ajatella, mulle jäi puhelusta samalla sekä ihan hyvä että tosi ristiriitainen olo. Toivotti fysiatri vielä hyvää kesän jatkoa ja muutenkin oli asiallinen kuten aina, mutta on tää koko kuvio jo niin ironista, absurdia farssia ja näytelmää, että mä alan kohta ihmetellä, että kenen elämää mä oikein elän. Että onko mä edes itse omassa elämässäni pääroolissa vai hyppyytetäänkö mua paikasta toiseen kuin jotakin marionettinukkea. "Truman Show" :D

Onhan tässä nyt vielä lisää tutkimuksia omassa keskussairaalassakin luvassa. Odotellaan nyt kuitenkin ne ja yritetään unohtaa tämä epävarmuus kaikesta. Voi olla, että jossakin vaiheessa on paikallaan ottaa yhteyttä potilasasiamieheenkin, mutta juuri nyt en siihen rumbaan jaksa ryhtyä.