Jännä viikko taas takana. Tai jännä on väärä sana, mitään jännää tässä ei kyllä ole :) Mutta sellainen varovaisen toiveikas ja positiivinen tunnelmaltaan, hyviä fiiliksiä kaiken keskellä ja tunteita siitä, että askeleita eteenpäin otetaan ja suunta on ehdottomasti eteenpäin eikä ainakaan taaksepäin!
Tällä viikolla sain nyt sitten sen kuntoutuspäätöksen Kelasta, ja se on päivätty nyt kuluneesta maanantaista eteenpäin aina ensi vuoden maaliskuun loppuun. Peurungassakin on päätös ainakin jo tiedossa, sain heidänkin suunnastaan puhelun mutta soitan vielä maanantaina kertaalleen sinne toisaallekin ja varmistan, että tieto on heillä joka paikassa tiedossa. Torstaina onkin sitten eka allasterapiakerta hyvin hyvin pitkän, lähes vuoden mittaisen tauon jälkeen.
Odotan allasta yhtäaikaa innolla mutta samalla hiukan pelollakin noiden mun kinttujen vuoksi - mutta ainakin on rautaista ammattitaitoa sitten mua vahtimassa ja ohjaamassa, joten siltä osin fiilis on luottavainen :) Mietityttää hiukan siirtymiset altaalle ja erityisesti sieltä pois, mutta... no, katsotaan. Jotenkin ärsyttää, jos pitäisi pyörätuoliakin sinne altaalle roudata, mutta täytyy nyt sitten katsoa, miten toimin. Hmm. Vähintäänkin on oltava joku (siis ihan tavallinen) tuoli altaan lähellä, missä voi lepuuttaa, ennen kuin keppienkään kanssa koitan lähteä suihkuun sitten siitä. Ihan satavarmasti mulla on holtittomat spagettijalat sitten, sen nyt vähintäänkin tiedän...
Soittelin viikolla myös Jyväskylän Fysioterapia dbc:hen, missä kävin jo aiemminkin työterveyden lähetteellä (viimeksi n. 1,5 v sitten). Oon todella hyvilläni ja jotenkin huojentunut siitä myös, että vaikka tosiaan kunnan fyssarikin on huipputyyppi, pääsen kuitenkin nyt taas takaisin Suomen yhden rautaisimman fyssarin ja OMT-ammattilaisen ohjaukseen. Ja kun tuossa vielä meilattiin viikolla, tuli jo vahvistus siitä, että ymmärrystä Ehlers-Danlosin oireyhtymän suhteen löytyy ja luovuutta myös erilaisiin hoito-/kuntoutustapoihin. Hienoa, hienoa... Ja Jyväskylän Fysioterapiassa on muutenkin monipuolista fysioterapiaa mahdollista saada ja varmasti myös mulle parhaimmat ja soveltuvimmat kivunhoitometodit ym.
Perjantaina menen sitten tuonne juttelemaan tämän hetken voinnista ja jatkosuunnitelmista. Saas nähdä, mitä fyssari tuumaa mun tämän hetken tilanteesta... ...keskusteltavaa riittää kyllä paljon! Mutta hänen kanssaan kun aiemmin koitettiin vaikka mitä keinoja ja jippoja ja siltikään ei saatu tekonivellonkasta oikein toimivaa peliä, niin kyllähän hänellekin tuo mun EDS-dg selittää nyt paljon. Varsinkin, kun tietouttakin on tullut nyt jatkuvasti lisää. (Uudet/päivitetyt EDS:n diagnosointikriteeritkin julkaistiin juuri eilen! Joten toivoa tietouden leviämiseen on :))
Eilen puolestaan oltiin ystävän kanssa kuuntelemassa Mikko Kuustosen konserttia Jyväskylän Paviljongissa.
Liput oli ostettu jo viime vuoden lokakuussa, mutta eipä tuostakaan konsertista voinut oikein hirmuisesti etukäteen hehkutella, kun ei tiennyt vointia (kummankaan, kun on näitä vaivoja jos jonkinlaisia) ja muutenkaan niitä sen hetken olosuhteita ympärillä, mutta päästiinpäs sitten kuitenkin. Apuvälinekerho :D Ja mahtava elämys olikin taas kaikin puolin, upea orkesterikin Mikkoa komppaamassa. Konsertin jälkeen vielä käytiin Mikkoa pikaisesti jututtamassa ja ottamassa muutamat selfiet. Kyllä nauratti!! Mikkokin totesi, että on kyllä omituinen uusperhepotretti :D
Mutta kaiken kaikkiaan tämä viikko: valoisaa, toiveikasta meininkiä monellakin saralla! Tuntuu luottavaiselta. Luottavaisemmalta ja jotenkin henkisesti paremmalta kuin pitkään aikaan, vaikka ihan hyvä fiilis sinänsä on ollutkin, mutta... Tuntuu, että asiat järjestyvät pala palalta! Ja se on erittäin, erittäin hieno fiilis. Se "tukitiimi" tähän multisysteemisen oirekuvan - ja ihmisen nimeltä Hannastiina - ympärille muodostuu. Soisi, että muodostuisi kaikkien muidenkin vastaavia oirekuvia potevien eddyjen ympärille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.