Ei siinä mitään, molemmista saattaisi ihan periaatetasolla ollakin hyötyä. Mutta vähän laadukkaammista vastaavista :D Nämä olivat sarjassa "ostin kun ne halvalla sai!" (ne olivat maksaneet vain muutaman euron) ja kyllä nauratti, kun noita eilen kokeiltiin.
Polvituki oli liian löysä (siis materiaaliltaan) mutta samalla myös liian tiukka mun polveen :D Eikä siis hyödyttänyt mitenkään. Selkätukikin oli liian pieni mulle. Tota lantion/selän leveyttä kun on, niin ei ihan kaikki tuet mulle mene. Hehe :D Ja oli tuokin yhtä löysää materiaalia kuin polvitukikin. Jos liikkuminen paranisi ja pystyisin kävelemään tai seisomaan tasapainoisemmin, ei alaselkäkään olisi näin kuormittunut mitä nyt, vaikka lonkkadysplaasikoilla yleisesti alaselänkin kanssa on ongelmia. Jotenkin pitäisi saada lihastasapaino paremmaksi, mutta vaikeaa on kyllä ollut tässä tilanteessa edistää tuota asiaa.
Ai niin, fyssarilleni laitoin myös viime viikolla uusimmat kuulumiseni. Kiitin häntäkin siitä, että on mukana "tukijoukoissa" ja muutenkin kerroin missä mennään (polvet, lonkat, alaselkä, yliliikkuvuusepäilyt, kuntoutusjakso, keskustelu ortopedin kanssa jne). Hän vastasi, että eipä ole ihmekään että polvet ja alaselkäkin oireilee, vaikka olisikin yliliikkuvuutta, kun kävely on hankalaa eikä oikein pääse liikkumaan. Ja että vaikka onkin asiantunteva porukka miettimässä miten edetään, häntä kyllä itseään "ottaa" kun ei vaan löydy selkeää syytä, miksi ei tuo mun oikea lonkka lähde toimimaan eikä jalka nouse kuten kuuluisi... Että on vaan jatkettava selvittelyä ja yrittämistä. Näinpä se on.
Laittelin tossa jo osan kuntoutukseen mukaan otettavista vaatteista valmiiksi kaappiin pinoihin. Ne on siitä sitten helppo siirtää laukkuihin. Peurungasta tulikin ihan hyvä muistilista mukaan otettavista tavaroista/asioista, ja täydensin listaan vielä omia merkintöjäni.
Pelkästään Aslak-kuntoutukseen (5 vrk:n jaksoja) mulla tuli tavaraa yleensä kahden ison laukullisen verran ja reppu päälle. Mitenhän nyt kun tää tuleva kuntoutusjakso on 10 vrk?! :) Yksi laukku tulee varmaankin vain ulkoilu- ja sisätreenivaatteille ja -kengille, vaikka en varmaan hirveästi treenaamaan pystykään. Huvitti tosin tuossa taas vaihteeksi, kun sain kommenttia, että "Kai sulla on kunnolliset ulkoiluvaatteet? Ne laittaa sut ulos ihan kunnolla kävelemään!" Onneksi on taas muita ihmisiä, ketkä tietävät mun asiat ja voinnin paremmin kuin mä itse... :D
Sittenhän se nähdään, mitä liikuntaa mulle räätälöidään ja miten. Eipä silti, kyllä mä meinaankin käydä (keppi)kävelemässä sen verran mitä pystyn ja voin. Mutta se on ihan eri juttu kuin lähteä tästä yhtäkkiä jotakin pidempää kävelytreeniä tekemään. On muistettava myös vasen lonkka sekä polvet, ne on koko ajan tässä myös yksi ongelma.
Tulikin mieleen sen yhden fyssarin laatima mahtava treeniohjelma :D Liitänkin sen tähän... Ihan utopiaa, mahdotonta mulle. Tämä on tehty kesäajalle, mutta silti...
Vesiharjoitteet sopivat, mutta en tosiaan lähtisi sauvakävelemään tästä paria kilometriä (se kyseinen fyssari silloin oli sitä mieltä, että kepit voi heittää nurkkaan ja siirtyä vaan kävelemään ilman tukea + sauvakävelemään), pyöräilemään, enkä edes salillekaan välttämättä paitsi yläkroppaa treenaamaan. Venyttelykään ei ole yliliikkuvien nivelten juttu. Jännä nähdä, mitä Peurungassa keksivät uusina harjoituksina mulle.
Polvista pitää vielä raapustella. Nyt kun niitäkin tullaan tutkimaan enemmän, olen ottanut vähän enemmän polvivammoistakin selvää. Veikkaan, että mulla on molemmissa polvissa ristisidevaurio/-vaurioita tai kierukkavamma ja/tai nivelsiteiden venymistä myöskin. Nivelrikkoakin voisi ennustaa, kun polvet ovat olleet vuosikausia niin muljahtelevat, naksuvat ja rutisevat. Eikä ylipaino myöskään auta asiaa...
Vaikka oikea polvi taipuu pahemmin taaksepäin mitä vasen (ja on kipuillutkin enemmän viime päivinä kuin vasen polvi), vasen on sitäkin epävakaampi päivittäisine lukko-oireineen. Siinä tuntuu myös polvilumpion yläpuolella liikkuvia palasia, joiden veikkaan olevan joko rustoa tai jopa palasia lumpiosta. Olen niin monta kertaa polvi edellä maahan kaatunut, että vauriot ovat tulleet siitä. "Palasten" kohdalta ei voi painaa yhtään, kipu tulee heti tosi voimakkaana. Aikanaan kolhin tuota kohtaa polvesta vanhan työpöydän kulmaan hyvin usein ja silmissä näkyi vaan tähtiä... Joten ei oo todellakaan mikään terve nivel tuokaan :)
Täältä löytyy mielenkiintoista infoa nuoren aikuisen polvilumpion sijoiltaanmenosta:
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo99788
Onpa pitkä linkki! Mutta tuossa on kyllä mullekin hyvin tuttua asiaa. Saapa nähdä, säilyvätkö polvetkaan ilman ortopedin puukkoa. :/ Tarkkaan on nuo mahdolliset operaatiot kyllä joka tapauksessa harkittava ja ajoitettava, ettei liikuntakyky tästä vielä mene huonommaksi... Siinäpä onkin pulma myös ortopedille.
Vaan eipä nyt mietitä mitään uusia operaatioita tässä vaiheessa eikä mennä asioiden edelle. Jos nyt koittaisi keskittyä ihan vaan tähän hetkeen ja tulevaan kuntoutukseen :) Sekä viikonlopun viettoon!
