Musiikkijuttuja

Kaikki, jotka mut tuntee, tietää, että musiikki on yksi tärkeimmistä asioista mulle arjen ja koko elämän voimavarana. Kuuntelun, laulamisen, soittamisen muodossa (tosin soittaminen on kyllä jäänyt harmittavan vähälle viime aikoina). Nyt oon kuunnellut jo toista päivää Tuure Kilpeläisen ja Kaihon karavaanin uutta albumia ja kyllä muuten kolahtaa! Todella hienoja sanoituksia, sävellyksiä ja sovituksia. Ykköseksi nousee kyllä "Kaikkihan me halutaan taivaaseen" tai sitten "Irrallaan." Nämä aiheuttivat mulle hyvin maagisen olotilan jo ensikuulemalta, kyyneleitäkin.

Tuure orkestereineen tulee Jyväskylään konsertoimaan marraskuussa ja eilen jo melkein ostin konserttiin liput... :) Pitäisi vaan ensin saada joku kaveri mukaan, joka hakisi mut kotoa. No, todennäköisesti mä ostan liput kuitenkin ja vasta myöhemmin katsotaan, kuka lähtee kaveriksi :D Näin on ennenkin tehty...

Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani Jyväskylän Paviljongissa v. 2013

Äitikin soitti yhtenä päivänä ja ilmoitti, että oli ostanut mulle ja itselleen liput Matin ja Tepon (tai Matti ja Töppö, kuten me ollaan kutsuttu) juhlakonserttiin tän kuun loppupuolella. Mua sekä huvitti että olin myös ihan tyytyväinen samalla kertaa. En oo koskaan nähnyt tätä parivaljakkoa livenä ja fakta on kuitenkin se, että ovat iso osa suomalaista musiikkihistoriaa. Hienoja biisejäkin heillä on monia, vaikka osa menee myös tahattoman tai tahallisen komiikan puolella. Siksikin mua huvittaa, että "Vauhti kiihtyy" -ralli muodostui Aslak-porukassa kohtalaiseksi komiikan aiheeksi... Varsinkin kun siihen yhdistettiin minä ja kohtalaisen hidas liikkuminen mäkisessä maastossa, hahhaa! Tosin kai sitä alamäkeen pitää kiihdyttää?!

Äidin kanssa muutenkin on tietynlaiseksi perinteeksi, oikein kivaksi sellaiseksi, muodostunut viihdekonserteissa käynti. Käyn tietty ystävienkin kanssa katsomassa esiintyjiä ja bändejä laidasta laitaan, mutta äidin kanssa ollaan vuosien varrella käyty mm. Katri Helenan, Paula Koivuniemen, Jari Sillanpään, Kirkan ja Finnhits-kokoonpanon (Frederik, Eini, Virve Rosti, Tapani Kansa, Danny) konserteissa. J. Karjalainen, Zen Café ja Dave Lindholmkin nähtiin vuosituhannen alussa. Unohdan varmasti tästä monta esiintyjää! Painottuvat kyllä nämä konsertit eniten iskelmägenreen. Paitsi ai niin, Blues Brothers -konsertissa oltiin koko lapsuudenperheen kera aikanaan, vuosituhannen alkupuolella. Se olikin huikee! Taisin vielä ostaa liput koko porukalle. Mutta hienoja ovat kaikki erityyppiset konsertit olleet kyllä.

J. Karjalainen Lutakossa huhtikuussa 2013 (täällä olin mun veljen kanssa...)

Mulla ajatukset keskeytyvät nyt koko ajan, kun kirjoittelen tätä taas kerran olkkarin sohvannurkassa lähes maaten ja telkkarista tulee samalla mahtava Retrolissun ysärit -sarja :D Koomista katsoa tuota ysärimeininkiä, uskomatonta, että noissakin kaikissa tekemisissä on oltu joskus ihan tosissaan (tai sitten ei)... Voi apua! No, ehkä tää juttu oli tällä kertaa tässä. "'Til next time, ta-ta!"