Kirjoittelin joskus aiemminkin siitä, että olen pohtinut mulla olevan yliliikkuvuutta. Minähän en siis kokonaisuutena, yhtenä kroppana, todellakaan liiku yli, vaan just sen verran kuin a) pystyn, b) on tarpeen, jotta pysyn liikkeessä ja kykenevänä tekemään fyssariharjoituksia enkä jämähdä mihinkään, c) on hyväksi, että pystyn myös toimimaan apuna edes vähän kotihommissa. Mutta yliliikkuviksi on kuitenkin mun polvet sekä lanneselkä todettu sekä fysiatrin että ortopedin toimesta. Lonkista myös on näin sanottu, joskin oikean lonkan sisäkierto oli nolla ennen tekoniveltä :) Oikea polvi on vielä pahempi mitä vasen yliliikkuvuuden osalta. Lonkat ovat kuitenkin tällä hetkellä mun suurin murheenkryyni.
Viime aikoina on tullut kaikessa rauhassa tutkittua asioita yliliikkuvuudesta - hypermobiliteetista - ja siihen liittyvistä ilmenemistavoista. En ole lääkäri enkä itselleni voi diagnoosia tehdä, enkä muutenkaan haluaisi näitä asioita pyöritellä enempää kuin on järkevää, mutta hypermobiliteettisyndrooman oireita kyllä ilmenee mulla. Esim. tämä kuva, jossa näytetään Beightonin kriteerit... näistä mulle tulee 6-7/9 pistettä:
Eli kuvassa näkyvällä tavalla saan taivutettua sormia, polvet taipuvat yli, kämmenet menevät suoraan lattiaan tuosta noin vaan lämmittelemättä. Lonkan takia en hirmuisesti uskalla taivutella kuitenkaan tuonne saakka enkä "seistä normaalisti", kun tuo oikea lonkka ja polvi ovat niin epävakaat ja kivut ovat hankalia, mutta otin taannoin muutaman kuvan myös seisten. Ja käsistä myös. (Varoitan, scrollaa nämä nopeasti ohi, jos yhtään inhottaa liikaa taipuvat nivelet...).
Tämä on tuo oikea jalka, jossa lonkassa tekonivel. Murheenkryyni. Noin tuo polvi taipuu kun yritän seistä "normaalisti" :(
Aikanaan, ennen lonkkaongelmia, pystyin myös taipumaan ilman lämmittelyjä kämmenet lattiaa vasten kuten ylimmässä, piirretyssä kuvassa. Jopa vielä paljon alemmaksikin. Nytkin pystyn ihan hetkeksi taipumaan niin, jos haluan, mutta en uskalla niin juurikaan tehdä lonkan ja polven epävakauden sekä alaselän/lonkan kipujen vuoksi.
Lisäksi mulla on seuraavia hypermobiliteettiin liittyviä "vikoja" tai ominaisuuksia:
- nivelkipu 1-3 nivelessä ja selkäkipu yli 3 kk (no joo, nämä nivelet on mun ongelma joo!)
- nivellukkoja (mulla lukittuu vasen polvi usein, ranne ja kyynärpää joskus, selässä/rintarangassa lukkoja, joita saa "rusautella" auki pitkin päivää, oikea lonkka lukkiutui ennen leikkausta, vasen lukkiutuu nykyään välillä)
- subluksaatio yhdessä tai useammassa nivelessä (oikea lonkka oli tuollainen, subluksaatiossa, mutta vasenkin muljahtelee, nilkat myös menneet "ympäri" aikanaan lapsena useita kertoja)
- ihon venyvyys ja pehmeys, arpien leveys mutta ohuus (tästä on parikin lääkäriä maininnut mulle)
- lattajalat (mulla holvikaari madaltunut, näkee tuosta ylempänä olevasta polven taipuisuuskuvastakin)
- jalkaterä leviää huomattavasti kuormituksessa (iso kengän koko, mulla "siro" 41, joissakin kengissä jopa 42!)
- lihasheikkoutta (nykyään nimenomaisesti oikean lonkan alue ja reisi mulla, mutta muitakin huomioita on)
- hidas ja vaikea toipuminen kudoksiin/luustoon liittyvistä leikkauksista (!! No tämä jos mikä myös pitää paikkaansa mulla tällä hetkellä). Ennen leikkausta täytyisi tarkkaan harkita, tarvitaanko leikkausta vaiko ei. Mulla tarvittiin joka tapauksessa, eikä kukaan tietysti mitään yliliikkuvuusongelmia silloin pohtinut muutenkaan...
- päänsärkyä (migreenitaipumus mulla kuten monella muullakin suvussa)
- allergiataipumus (koko iän ollut allergiaa enemmän ja vähemmän)
- silmäongelmia - tulehduksia, kuivuutta ja esim. likinäköisyyttä, roikkuvat yläluomet (mulla kyyneltiehyissä ollut ongelmia, kuivuutta, tulehdusherkkyys, likinäköisyys)
- kömpelyys ja epäliikunnallisuus (mulla esim. koulun, lähinnä yläasteen, liikuntatunnit olivat aikanaan ikäviä. En pystynyt mm. toimimaan nojapuissa tai puomilla kunnolla, ei ollut voimaa yhtään. En ollut yhtään ketterä ja sulavaliikkeinen missään muussa lajissa paitsi uinnissa. Olin kyllä ylipainoinenkin silloin, kuten koko ikäni oon enemmän ja vähemmän ollut, mutta ei se välttämättä kaikkea selitä. Muutenkin olen ollut aina melkoinen kompuroija ja kaatuilija, tavaroiden/esineiden pudottelija, kaataja jne...)
- poikkeuksellista väsymystä (olen ollut viime aikoina todella väsynyt... Osaltaan liittynee pimeään vuodenaikaankin ja siihen, etten pysty paljon ulkona liikkumaan -> liian vähän happea??, mutta oon silti ollut todella, todella väsynyt. Mitään masennusväsymystä tämä ei kyllä ole, sillä kyllä mulla elämäniloa yhä nykyäänkin löytyy ja löydän pienistäkin asioista ilon aiheita... Mutta no, onhan tämä mun kokonaistilanne varmasti mulle ainakin aika-ajoin uuvuttava sekä henkisesti että fyysisesti, vaikka kuinka väittäisin ja todistelisin itselleni ja muille, että oon ookoo.)
Näihin kaikkiin oireisiin (ja oireita löytyy läjä lisää muttei multa kuitenkaan, onneksi!) liittyy limittäin ja lomittain myös esim. EDS (Ehlers-Danlosin syndrooma, ks. http://www.kivunhoito.com/docs/kivunhoito_com_1340877246.pdf ja vaikkapa http://www.ehlers-danlos.fi), mutta mulla ei siihen liittyviä pahimpia oireita onneksi ainakaan ole. "Lievempänä", niveliin, ihoon ja kudoksiin liittyvänä versiona korkeintaan, kuten myös osa Beightonin kriteereistä. Suvusta myös löytyy sekä yliliikkuvuutta että tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvää oireilua ym., kun vähän tarkemmin miettii. Nämä yliliikkuvuusongelmat ovat periytyviä ominaisuuksia kaikki.
Se pitää myös vielä mainita, että jos potilaalla todetaan sellaista yliliikkuvuutta, että siitä on oikeasti myös haittaa kaikkine sivu- ja lisäoireineen, tulee mm. liikunnan ja fysioterapian suhteen olla tarkkana. Usein tarvitaan helliä otteita, hyvin yksilöllisiä harjoitteita pienillä painoilla ja tarkoilla liikeradoilla, kropan kuuntelemista ja tietoisuutta myös rentoutumisen tärkeydestä. Venyttelystä voi olla jopa haittaa, jos kudokset venyvät muutenkin liikaa. Venyttely saattaa saada aikaan vielä lisää kipuja. Tunnistan kyllä nämä asiat itsestäni. Ja samalla totean taas kerran, kuinka väärin mun tilannetta olisikaan hoidettu, jos olisin koittanut noudattaa sen erään fyssarin ohjeita, jolla ensin kävin! Voi elämä...
Mutta kuten sanottu, en oo lääkäri eikä mun pidä enkä voi itselleni diagnoosia tehdä. Kuitenkin monenlaista on tullut mietittyä, kyllähän jokainen tuntee oman kroppansa parhaiten ja tietää, miten se toimii. Luulosairas todellakaan en ole enkä myöskään hakemalla hae oireita itselleni, koitan vaan yrittää ymmärtää, miksi mulla on näin outo kroppa nykyään. Vaikea sanoa lääkäreiden kanssa tarkemmin juttelematta, kuinka paljon mun tilanteeseen näillä edellä mainituilla asioilla on vaikutusta, mutta täytyy ottaa nämä asiat puheeksi Peurungassa fysiatrin kanssa. Ja löytyy Suomesta pari tiettyä lääkäriäkin, fysiatreja ja kuntoutuslääkäreitä hekin, jotka ainakin osaavat diagnosoida ja miettiä näitä asioita muhun verraten, jos juuri Peurungasta asiantuntemusta ei löytyisikään ja tilanne vaatisi yhä lisää selvittämistä. Lonkkaongelmat ovat tietysti sitten kaiken huippuna. On mulla kyllä hieno tämä kroppa...
Tänään tuli postia, että tammikuulle on myönnetty kuntoutustuki, mikä on hyvä juttu. Jos työkyvyttömyys jatkuu - tai sanoisin tällä kokemuksella ja olotilalla että kun, tuskin tapahtuu pikaista ihmeparantumista - täytyy toimittaa eteenpäin taas kerran yksi lääkärinlausunto lisää, jotta kuntoutustukea voidaan jatkaa. Täytyy varata työterveyteen aika tammikuulle... Fyssarille myöskin. Ja soittaa Peurunkaan huomenna jo ja kysellä kuntoutuksesta lisää - kuntoutustoimisto kun aukeaa huomenna joulutauon jälkeen.
Huomenna myös juhlitaan uuttavuotta. Unohdan silloin nämä mun kuviot sen mukaisesti kuin vain suinkin on mahdollista ja keskityn mukavaan yhdessäoloon perheen ja ystävien kera! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.