Iltaraportti

Tää päivä on ollut tähän mennessä selkeästi paras leikkauksen jälkeisistä päivistä! Oon ollut vähän virkeämpi jo ja pystynyt liikkumaan täällä kotosalla vähän enemmän. Niin, että ei ihan koko aikaa tarvitse paikallaankaan olla. Kipu on helpottanut myös niin, että sitten kun olen ihan paikallani ja lepäilen esim. sängyllä jalka tyynyillä tuettuna, saatan välillä jopa unohtaa että mut on leikattu :) Se on hieno juttu esim. yöunia ajatellen! Viime yönäkin nukuin aika hyvin jo.

Liikkuminen kyllä on yhä hidasta, kankeaa ja vaikeaa. Siinä kyllä tuntuu kipua ja jäykkyyttä ja tosi tarkkana pitää olla, että esim. kävellessä jalkaterä pysyy suorassa koko ajan eikä tule mitään ylimääräistä kiertoliikettä. Ja se jalan siirtäminen esim. sänkyyn ja sieltä pois on yks ikävimmistä jutuista tällä hetkellä. Tosin tänään sekin on jo pikkusen paremmin sujunut vyön avulla, siis ihan itse olen itseäni auttanut :) Apuja tarviin kuitenkin siinä, että jalan alle saa tyynyt hyvin tukemaan. Anoppi oli tänään täällä auttelemassa ja muutenkin "henkisenä tukena" ja touhusi muutenkin kaikkea sellaista (esim. lakanoiden vaihto) mitä nyt en pysty tekemään.

Multa on kyselty, mitä kaikkia arjen asioita oon nyt huomannut hankalasti tehtäviksi. No, mistähän sitä aloittaisi... Ihan ylipäänsä kaikki tavaroiden siirtelyt ja kuljettelut. Kännykän saan hienosti kuljetettua Piian (piianpajasta.blogspot.fi) tekemän hienon kaulassa roikkuvan kännykkäpussukan 

avulla, mut sitten jos jotakin isompia tavaroita tai vaikka ruokia/juomia tarvitsisi kuskailla jonnekin, ei se onnistu mitenkään. Onneksi meillä on niin pieni keittiö, jonka laskutasot ovat osittain toisiaan vastapäätä, niin mä pystyn pienempiä tavaroita keittiössä siirtelemään paikasta toiseen aina vähän kerrallaan. Vaikea selittää näin kirjottaen :)

Multa on myös kielletty erityisesti parina ekana viikkona yli 90 asteen vartalolinjasta poikkeaminen, siis lähinnä kumartelu (tai ei suoraan kielletty mutta erityistä varovaisuutta pitää noudattaa ettei uusi nivel lähde pois paikaltaan). Lattialle tipahtaneita tavaroita ei siis poimita tuosta vaan. Mulla on tarttumapihdit, joilla pystyn poimimaan aika näppärästi tavaroita sekä lattialta että muutenkin vähän kauempaa ilman kurottelua, mutta ongelmana on usein se, että ne pihdit on tippuneet lattialle, enkä saa niitä sit nostetuksi :D Yhtä ärsyttävää on kaataa vahingossa kepit maahan, milläs niitä sit nostat... Tarvitaan joku nostamaan kepit maasta. Oon kyllä jo oppinut aiemminkin yhden kepin kans ulkona liikkuessani asettelemaan sen/ne esim. seinää vasten niin, ettei ihan koko ajan kaadu, ja olemaan muutenkin tarkkana.

Vaatteiden pukemisen (ja riisumisenkin) hankaluudesta kirjoitinkin aiemmin, siis alakropan osalta... Suihkussa saa myös olla tosi varovainen, ettei kaadu kun aika paljon yhden jalan varassa on kuitenkin vielä silloin kun keppejä en suihkuun mukaan vie. Suihkutuoli on kuitenkin näppärä - vaikka en siinä istunut olekaan, saa siihen pyyhkeen ja tuolin käsinojista taas saa hyvin otteen, että pääsee suihkusta pois. Kepit on sitten siinä lähellä, mutta niitäkään ei heti voi ottaa käyttöön, vaan pitää ensin saada suihkun lattia kuivaksi ja vielä varmistaa, että kepinpääkumit on kuivat. Muuten voi liukastua tosi pahasti :/ Ja kaatuminen ei oo sallittua nyt niinkuin ei enää koskaan myöhemminkään...

Semmosia tältä päivältä. Nyt iltapalaa ja iltalääkkeitä! Iltapalaksi on muuten sushia, namm!

Tässä vielä yksi kuva - mun näkymät sängyssä makaillessani ;)