Aamupalan jälkeen kyllä väsytti ihan älyttömästi, joten nukuin vielä lähemmäs puoltapäivää. Sitten vasta alkoi olla enemmän hereillä ;) Jumppailinkin ohjeiden mukaan.
Äsken uskaltauduin jopa takapihalle hiukan happea haukkaamaan ja kävelemään. Happi teki hyvää, mutta kävelin ilmeisesti tämänhetkiseen vointiin nähden liikaa, kun pari kertaa tosi ilkeästi tuntui sellainen tosi pistävä ja inhottava hermokivun tyyppinen "isku" takapuolessa. Tuota tuntemusta on kuvailtu aika yleiseksi, mä en vaan ole sitä kokenut ennemmin. En edes kävellyt kuin terassilla edes takas pari kertaa... No, nyt on ihan suosiolla otettava rauhallisesti loppuilta. Kroppa kyllä kertoo mikä on liikaa...
Takapihaselfie
Se on kyllä hyvä, että olet saanut nukutuksi. Uni on aina tärkeää. Niin kuin tuo hapen haukkaaminenkin. Lisäksi sellainen leikkauksen jälkeinen 'baby steps'-meiningin hyväksyminen. Blogiin kirjoittaminen varmaan auttaa henkiseen puoleen. Meinasin vallan unohtaa, että olet jaksanut jumppaliikkeitäkin suorittaa - olet kyllä reipas!
VastaaPoista=)
Kiitos vaan, en tiedä niin reippaudesta, mutta semmosta pientä yritteliäisyyttä kuitenkin :)
VastaaPoista