Sekavat on ajatukset...

Eilispäivästä lähtien on meitsi ollut kyllä levoton! Siis no, tämmönen äänekäs heittäytyjä ja elämästä nauttija olen muutenkin, mutta nyt on eilisten uutisten jälkeen ollut kyllä niin levoton, jännittynyt, tyytyväinen, odottava, iloinen ja sekava olo että... Phuuh, en meinaa pysyä mun ajatusten mukana kun jos jonkinlaiset ensi viikkoon ja valmisteluihin liittyvät jutut pyörivät mielessä! Ihme ja kumma kuitenkin, nukuin viime yönä - voisiko jopa sanoa - tosi hyvin! Niin se tosiaankin taitaa olla. Eilisiltana kyllä särki päätä, mutta ei onneksi migreenityyppisesti vaan ihan selkeästi se liittyi jännityksen purkautumiseen ja erityisesti leikkausajankohtaan liittyvän odottelun loppumiseen. Mutta silti, unet olivat hyvät, vaikkakin aamuherätys oli aikaisin... Nyt meneekin loppuviikko erilaisissa tutkimuksissa, tai siis tänään tehtiin osa ja loput perjantaina. 

Aamu siis alkoi labroilla ja ekg:n ottamisella. Ihme ja kumma, että mun syke pysyi kohtalaisen hyvänä (78 about) enkä jännittänyt juurikaan! Toisaalta tilanne oli niin absurdi että mua vaan nauratti :D Mulla ei koskaan aiemmin ole ekg:ta otettu, joten olihan se aika huvittavaa, kun mun pyydettiin riisumaan (elektrodiläpysköjen laittamiseksi) koko yläkroppa täysin paljaaksi, ottamaan myös sukat jaloista pois ja mennä odottelemaan selälleni pedin päälle. Siellä puolialastomana sit katselin kirkasta kattovaloa puoliääneen naureskellen, että on tääkin nyt sit kokemus, muiden joukossa! :D Mutta tulipa sekin koettua eikä kauaa kestänyt muutenkaan. Hyvältä kuulemma näytti sydämen toiminta...

Perjantaina onkin sit varsinainen preoperatiivinen käynti, jossa otetaan laajat röntgenkuvat lonkasta suunnitelmia varten ja tapaan ainakin fyssarin, sairaanhoitajan ja leikkaavan lääkärin, mahdollisesti anestesialääkärinkin.

Sille käynnille onkin tosi paljon kaikkea kysyttävää! Esim. millainen nivel mulle valitaan ja miksi juuri tietty malli? Saanko nähdä mun tuhoutuneen reisiluun nupin tai voisko siitä edes joku ottaa valokuvan (I know, kuulostaa ällöltä, mutta aikanaan lääkikseenkin hakeneena tämä kiinnostaa mua! :D)? Tuleeko liikerajoituksia leikkauksen jälkeen ja mitä kaikkia apuvälineitä (keppien lisäksi) tarvitaan vai pärjätäänkö nykyisen leikkaustekniikan jälkeen jopa vähemmillä rajoituksilla ja apuvälineillä mitä aiemmin? Saanko olla "taju kankaalla" leikkauksessa? Jne jne... 

Äsken juuri tilasin muutamia (tarkoituksella liian isoja) housuja netistä. Ei oikein houkuta ajatus siitä, että nykyiset housut tarttuisivat kiinni arviolta n. 30 cm haavaan reidessä ja kankussa, ja haava on suljettu niiteillä... Autsista. Täytyy siis varustautua kotiin vähän löysemmillä housuilla. Paketti ehkä ehtinee saapua niihin aikoihin jo kun mut kotiutetaan saraalasta kotiin toipumaan?! 

Mietin sitäkin, että jos vanhat merkit paikkansa pitää, tiputuksista ja muusta leikkaukseen liittyvästä turvotuksesta johtuen mun jalat ja jalkaterät turpoaa ihan älyttömästi, joten onkohan mulla edes mitään helposti jalkaan laitettavia kenkiä, joilla pääsen sitten kotiutumaan... Hmmh, täytyy miettiä... Ja sitäkin olen miettinyt, mihin mä täällä kotona sitten majoitun. Meillä on "vierassänkysohva" olkkarissa, joten siihen sitten ehkä jos jotakin sängynjalkojen korotuksiakin tarvitaan. Ja toisaalta on myös telkkari sitten vieressä, sillä ainakin aluksi aika varmaan kuluu aika paljon maaten. Täytyy tosin vielä katsoa hyvä paikka sängylle, jotta siitä on sopiva etäisyys telkkariin :)

Kaikenlaista puuhaa siis vielä riittää. Mutta hui! Viikon päästä tähän aikaan on mut todennäköisesti jo leikattu!

Majapaikka kotiutumisen jälkeen?