Tänään on ollut enemmän tai vähemmän teinikielellä sanottua angstailupäivä. (Joo, on niitä mullakin toisinaan, uskokaa pois... :)) On ottanut ihan kunnolla päähän jotenkin niinkuin kaikki! Asiat ja niiden olemiset, olemattomuudet ja muut. Sotkut. Kaaos. Ihmisetkin ovat ottaneet päähän.
"Talvi" ahistaa kun on vaan niin märkää ja pimeää ja ei lunta yhtään. (Eikä paljoa tarvitse ollakaan, mutta sen verran, että olisi edes vähän valoisampaa...) Tuntuu, että sitä on kahta väsyneempi, kun ei näy valoa missään ja suurin osa päivästä nyt tässä tilanteessa vaan väistämättä kuluu lähinnä sisätiloissa pieniä juttuja tehden. Öisin nukkuu ja kukkuu miten sattuu, kun epämääräinen jomotus saattaa valvottaa. Parina yönä olen nyt myös herännyt kivuliaaseen lonkan lukkiutumiseen. Joskus lisäksi pohdin asioita yöllä ihan liikaa...
Tänään olenkin ollut kaikesta edellä mainitusta johtuen melko lailla äkäinen ja hermostunut. En yhtään ole jaksanut tai sietänyt katsella lasten mekastusta enkä nahistelua enkä ympäri huushollia ollutta sotkua. Olen korottanut "Hyvin Maltillisesti ja Vienosti" ääntäni tänään koko perheelle - anteeksi pyydän teiltä kaikilta, toivottavasti ymmärrätte. Syytän vallitsevia olosuhteita ja pelkään "yleistä kaaosta" hiukan etukäteen jo nyt siltä ajalta sitten aikanaan, kun tulen kotiin leikkauksesta... Kuinkahan mun pinna mahtaa kestää, jos tavarat ovat hujan hajan, lapset nahistelevat, kukaan ei laita mitään paikalleen ja itse ei voi tehdä mitään... Hmmh. Eräänlainen kärsivällisyyden koetinkivi :) Toisaalta se on ainakin sitä aidointa, oikeaa arkea, jota varmaan myös kaipaa toipuakseen.
Mutta palatakseni tähän päivään... Alkuiltapäivästä sain onneksi nukuttua muutaman tunnin päiväunet, luksusta! Oli pakko nukkua, sillä torkahtelin sohvalle istuma-asentoon. (Kunnon vanhus!) Päikkäreiden jälkeen tuntui sitten siltä, että vallitsevaa epämääräistä kaaosta sekä kotona että minussa itsessäni on pakko järjestää jollakin tavalla. Järjestelin tavarat keittiön pöydältä ja laskutiloilta ja sen jälkeen päätin, että aloitan oman vaatekaappieni siivouksen.
Ei ihan helppo juttu käydä vaatepaljoutta läpi, kun pitäisi seisoskella pitkään yhden jalan varassa ja kurotella alahyllyllekin, mutta homma onnistuikin ihan mukavasti, kun istuin välillä tuolilla ja välillä seisoin. Yksi kaappi tyhjeni vaatteista, joista suuri osa oli aivan kamalia rytkyjä vuosien takaa. En käsitä, miksi niitä on pitänyt säilöä niin pitkään! Vaatekaapin siivousprojekti tulee saamaan jatkoa lähipäivinä - siinähän mulle on puuhastelua arkipäiviin... Ja lasten vaatekaapit pitää myös käydä läpi. Mies huoltakoon omat vaatteensa, heh... Ainakin toistaiseksi :)
Uusi vuosi nähtävästi alkaa monella meistä tietyntyyppisellä puhdistautumisriitillä. Kuka tekee mitäkin; kuntoilee, syö ja elää terveellisemmin, siivoaa, järjestelee, korjaa joulukoristeet ja -tavarat pois, sisustaa jo kevättä, valoa ja väriä kotiin. Itse nähtävästi kuulun siivoajiin ja järjestelijöihin tällä kertaa, varsinainen kuntoilu alkanee vasta joskus myöhemmin tänä vuonna. Pääasia, että syntyy tunne siitä, että uudella vuodella ja sen tuomilla asioilla on mahdollisuus alkaa puhtaalta pöydältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.