Kolmas fyssarikäynti

Joo-o, niin se vaan on, että ei ihan hirmuisia edistysaskeleita oo tässä muutaman viikon aikana saatu vaikka mulla on tosi hyvä ja pätevä fyssari ja varmasti on kaikki harjoitteet päivittäin tehty mitä pitää. Tänään sain vielä muutaman uuden jutun kokeiltavaksi. Jalka ei nouse istuessa eikä maatessa, seisten nousee vähän, ja on edelleen ne liikekivut ja muljahtelut. Muutamana yönä meni inhottavia sähköiskuja jostain pakarasta varpaisiin saakka, heräsin kun sattui niin paljon... Mahallani oon pystynyt olemaan enemmän - jotain hyvääkin sentään - mutta jalankin pitäisi näillä harjoituksilla jo nousta enemmän ja kipujen vähentyä.

Tänään mun fyssari huomasi, että mulla on kuulemma lantiossa joku kohta (olikohan SI-nivel vai ristiluu? En muista tarkkaan) oikealla eli leikatulla puolella paljon ylempänä mitä vasemmalla puolella on ja tämän luun ja lantion toisen puolen joku rako myös oikealla puolella paljon isompi mitä vasemmalla. Joo, höpisen vähän outoja, mutta en muista mitä ovat nyt nimeltään nämä raot/luut/nivelet/kohdat... Fyssari manipuloi/paineli vähän näitä tiettyjä kohtia aivan alaselässä oikealla puolella ja kyllä tuntui outoja, tosi pistäviä ja polttavia tuntemuksia. Meni myös jotain sähköiskutyyppisiä kipuja oikean jalan varpaisiin, inhottava tunne! On kuulemma paikka, jonka läheltä iskiashermo menee ja tällaisia tuntemuksia tulee jonkin verran todennäköisesti, jos tälle alueelle halutaan saada tasapainoinen, oikeanlainen liikkuvuus aikaiseksi.

Fyssari kertoi, että syy siihen, että mulla on oikealla puolella lantiossa se joku kohta ylempänä mitä vasemmalla, voi olla se, että lonkkaleikkauksessa jalkaa pidetään enemmän tai vähemmän venytyksessä, että saadaan hyvä näkyvyys leikattavalle alueelle. Tästä johtuen mulla voi olla lantion luusto muuttunut noin, tosin dysplasiallakin on oma vaikutuksensa. Tämä kaikki selittää osan mun tilanteesta mutta kuulemma ei kokonaan, sillä nuo jalan nostamiseen ja liikutteluun liittyvät ongelmat ovat aika iso ongelma, joita em. asiat eivät pelkästään selitä. Kerroin myös, että toinen leikkauksessa käytettävistä lantiotuista painoi tosi ikävästi leikkauksen aikana. Sekin kuulemma on saattanut aiheuttaa jotakin, mutta kysymys kuuluu, mitä? Sen kun tietäisi...

Sovittiin niin, että mä sitkeästi jatkan kaikkia mulle neuvottuja liikkeitä vielä heinäkuun ajan kipujen rajoissa ja heinäkuun loppupuolelle sovitaan joku sopiva aika tsekkauskäynnille niin, että se on ennen mun seuraavaa työterveyslääkärikäyntiä. Fyssari kirjoittaa silloin tarkan tilannekatsauksen työterveyteen tiedoksi ja omat näkemyksensä mun sen hetkisestä tilanteesta, jolloin nämä tiedot ovat tuoreeltaan työterveyden saatavilla. 

Vähän fyssari oli huolissaan tästä kokonaistilanteesta. Siis siitä, että harjoittelusta huolimatta ei jalka/lonkka kyllä toimi niin miten sen olettaisi toimivan tässä vaiheessa, leikkauksen haasteellisuudesta huolimatta. Enkä pysty kävelemään ilman keppejä ilman melkoista ontumista. No, välillä oon kotona kävellyt ilman keppejä, mutta tänään kun kysyin onko se järkevää, niin ei kuulemma ole, kun se tuntuu pahentavan tilannetta ja tulen kipeämmäksi vaan. Sisällä on siis suosiolla käveltävä kuulemma yhdellä kepillä vähintään ja ulkona kahdella, huoh. Suositteli myös, että soittaisin osastolle ja pyytäisin kaikki mun leikkaukseen ja sairaalassa oloon liittyvät tekstit ja kirjaukset (ne kuulemma saa, jos vaan pyytää), niistä saattaisi ehkä selvitä jotakin lisää - tai sitten ei... Nythän mulla olevissa papereissa vaan todetaan asiat melko suurpiirteisesti eikä niissä mistään haasteellisuuksista mitään puhuta, vaikka suullisesti on puhuttukin.

Fyssarin mielestä tekonivelen 1-vuotistarkastus ensi maaliskuussa on kyllä aivan liian pitkä aika odottaa, että mahdolliset hermovauriot tai lihasten kiinnittymättä jäämiset palautuisivat. Siihen mennessä mun lonkan ja reiden seudun lihakset menee ihan onnettomaan kuntoon, jos niitä ei saada toimimaan edes vähän paremmin tässä suht lähiaikoina, ja sitten ainakin on loppuelämän ongelmat tän jalan kuntouttamisessa ja toiminnassa. Se ei olisi hyvä juttu ollenkaan! Magneettikuvaus on esim. yksi tutkimisvaihtoehto - näin kuulemma, vaikka yleensä sanotaankin ettei magneetti onnistu tai on muuten epäsuotavaa kun lähellä on tekonivel.

On vuoden ajalta lausuntoja ja huomioita kyllä jos joltakin henkilöltä: useita työterveyslääkäreitä, fysiatri, kuntoutuslääkäri, useita ortopedeja, hoitajia, fysioterapeutteja... Ja papereitakin on kertynyt yhden lonkan osalta ihan mieletön pino. Täytyy hommata joku kansio kaikkien papereiden säilyttämiseen, jotta on myös kaikki tieto sitten yhdessä paikassa saatavilla. Näihin asioihin joutuu tässä elämän varrella kyllä vielä väkisinkin palaamaan aika monta kertaa, siltä ainakin nyt tuntuu. Tän nykyisen fyssarin ohjauksessa/seurannassa jatkan kyllä kuitenkin yhä. Onhan mulla oltava joku asioista tietävä, osaava taustatuki ja tsemppari, joka osaa oikeissa vaiheissa puuttua asioihin, jos tarvetta on.

Mutta suunta kohti parempaa: huomenna ripset kondikseen ja lauantaina on tiedossa kivaa kekkeröintiä, jee! :)