Mitä tekee liikuntavammainen, kun sen elämä alkaa tuntua tasapaksulta?
Tähän joku puujalkavitsien ja mustan huumorin ekspertti varmaan vastaisi, että "kaatuu!" Kaatumisesta voisi ainakin olla hyvin kauaskantoiset seuraukset tuolla tämän hetken tappoliukkailla keleillä...
Vaan ei, ei me nyt kaaduta eikä tuoteta sitä iloa tai ikävyyttä kenellekään vaan pysytään huterasti huojuen pystyssä ;)
Tietysti se tekee samaa mitä jokainen muukin ihminen!
Se alkaa haaveilla reissusta, suunnitella samanhenkisen porukan tapaamista, yrittää järkkäillä vähän tiettyjä jäynäjuttuja (joista ei voi tietenkään blogissa eikä muutenkaan yhtään kenellekään kertoa). Ja siinä ohessa jo miettii maaliskuisen kuntoutuksen alkua.
Nyt on suunnitteilla "lonkkaporukan" tapaaminen tuonne huhtikuun loppupuolelle. Toimin reissun järkkäilijänä ja pikkuhiljaa alkaa majoitus ja muu olla lopullista varausta varten valmiina. Tosi mukavaa nähdä tätä väkeä - viime lokakuussakin nähtiin Peurungassa, mutta silloin meitä oli paikalla vain kolme henkilöä. Nyt toivottavasti ja uskoakseni vähän isompi poppoo. Ei ole vertaistuen voittanutta näissä mun/meidän porukan sairauksissa... Niin se on :) Vain toinen samoja asioita läpikäyvä ihminen osaa kunnolla samastua tällaisiin elämäntilanteisiin. Monelle liikkuminen ja kävely on hankalaa ja varmasti reissu tuottaa myös kipuja enemmän ja vähemmän, mutta varmasti reissusta myös saa hurjasti positiivista energiaa, joka menee reissun aiheuttamien vaivojen ohi sitten kuitenkin.
Jäynäjutuista en voi kertoa mitään tietenkään, mutta tuosta muusta reissusuunnitelmasta kyllä jotakin... Jos hyvin käy, ehkä vielä nyt loppukevään aikana olisi tarkoitus tai ainakin haave lähteä johonkin lämpimään miehen kanssa. En vielä sen enempää näistäkään suunnitelmistakaan halua kertoa, mutta tällaisilla ajatuksilla kuitenkin tällä hetkellä ollaan. Toivottavasti reissu onnistuu eikä mulle tule mitään leikkauksia tai muuta vastaavaa, joka sotkisi suunnitelmat.
Kovin kauas ei mennä (ehkä Välimeren suuntaan) enkä pystyisi tai uskaltaisi varmaan nykykunnossa mihinkään 10 tunnin lennolle lähteäkään, koska pitkäaikainen istuminen tai seisominenkaan ei onnistu. (Onnistuu tietysti, jos on pakko, mutta se on ihan hirveää.) Tiedän muutenkin jo lyhyemmästäkin lennosta ja muusta matkustamisesta, että tuun olemaan aika kipeä pari ekaa päivää sitten paikan päällä, mutta silti reissu varmasti virkistää :) Toki katsotaan sellainen paikka, missä pystyn hyvin liikkumaan apuvälineiden kanssa ja missä on hyvä allasalue, sillä aion tietysti myös vesipetona asua vedessä niin paljon kuin vain pystyn ja jaksan. Hotellialue on siis tärkeä, tuskinpa muualla tullaan juuri käymään, luulen.
Miehelle erityisesti tällaista lomaa toivon, koska hän on älyttömän tunnollisesti ja pyyteettömästi huolehtinut mun sairastelun aikana koko perheestä ja myös hyvin suurelta osin monista arjen askareiden (mm. kuljetukset, kauppakäynnit ja muut asioinnit ym ym. kodin tekemiset, mihin en pysty) tekemisestä. Hän on todellakin tällaisen kunnollisen loman ja irtioton arjesta ansainnut ❤
Toimintaterapeutti kävi meillä muuten nyt perjantaina. Hänellä oli tullessaan mukana kolmekin erilaista satulatuolia keittiöhommia ym. varten. Kaikissa tuoleissa oli renkaat ja selkänoja ja parissa myös käsinojat ja yhdessä lisäksi myös "jalkatuki" renkaiden yläpuolella. Testailin näitä kolmea ja totesin, että ainakin ensituntumalta se tuoli, jossa oli se jalkatuki, tuntui parhaimmalta. Siinä sai hyvin säädettyä istuinkulmaa sekä satulan että selkänojan osalta eikä "haarakulma" ollut liian iso, mikä aiheutti puolestaan toisessa tuolissa ongelmia (eli sattui lonkkiin tosi paljon se leveämpi tuoli). Tässä mun valitsemassa tuolissa ei ollut myöskään käsinojia. Ne siihen kyllä saisi, mutta en usko, että ainakaan tällä hetkellä niitä tarvitsen. Kolmas tuoli oli puolestaan enemmän polkupyörän satulan tyyppinen ja sen totesin heti olevan myös epäsopiva mulle, siinä oli ikävän tuntuista istua.
Nyt sitten testailen tätä valitsemaani tuolia pari viikkoa ja voin soittaa myös toimintaterapeutille, jos jotakin kysyttävää tai muita huomioita tulee. Parin viikon päästä toimintaterapeutti tulee kotikäynnille taas. Sen mä tuosta tuolista kyllä jo huomasin, että en mä siinäkään pysty istumaan kuin vähän aikaa ja sitten on noustava taas ylös... Vaikka sitä istuma-asentoa voikin säätää tosi hyvin ja tuolin saa tarvittaessa tosi korkeallekin niin, että lonkkien ja selän väliin tulee hyvin loiva kulma, mulla puutuu takapuoli ja lisäksi myös lonkkiin tulee inhottavaa lonksetta, painetta ja kipua.
On tuo istuminen vaan mulle tosi hankalaa nykyään... Sohvalla puolittain makaaminen on paras asento, jos täytyy jotenkin "istua." Mutta testailen nyt tuota ja voihan sinne toimintaterapeutille soittaakin vielä ennen kotikäyntiä, jos testaisinkin vielä toistakin tuolia. Tuoli jää mulle kuitenkin pitkäaikaislainaan, joten sitä voi kyllä vaihtaa, kunnes löytyy juuri mulle sopiva ja hyödyllisin malli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.