Tänään on virallisesti eka päivä "vapaana ihmisenä" työn suhteen - eli nyt oon sitten työtön. Tai miten se termi meneekään... Vajaakuntoinen työtön työnhakija? (Täytyykin huomenna vielä soittaa työkkäriin, että heillä on päivitetyt tiedot mun tilanteesta). Eli eivät tarjoa mulle kuitenkaan töitä, koska oon työkyvytön tällä hetkellä. Tuolla kuitenkin on myös oltava kirjoilla, sillä jos mistään muualta ei saisi mitään rahaa, työkkäri maksaisi ainakin työmarkkinatukea. Byrokratia on kyllä tullut hyvin tutuksi ajan mittaan ja näitä eri etuuksien/rahojen maksajatahoja kyllä Suomessa riittää! Ja se tekee koko kuvion erittäin hankalaksi hahmottaa sellaiselle henkilölle, joka tipahtaa yhtäkkiä etuusviidakkoon. Paljon on joutunut väkisinkin etuusjärjestelmistä oppimaan.
Olo on ennen kaikkea helpottunut. Nyt on uusi aikakausi alkanut ja uusia kuvioita on mahdollista miettiä. Toki hyvin paljon joutuu väkisinkin menemään ja elämään oman voinnin ja terveyden ehdoilla, mutta muuten ajateltuna kaikki on mahdollista. Omalla tavallaan aika jännää ja mielenkiintoistakin :) Voi miettiä ihan kunnolla, että mitä sitä haluaisikaan tässä elämässä vielä tehdä.
Tää päivä on mennyt aika lailla vaan lepäillen. Viikonloppuna piisasi äksöniä, kun oltiin tyttöporukalla Lahdessa suorana TV:ssä näytetyssä SuomiLove-konsertissa. Oli aivan mahtava reissu ja konsertti kaikin puolin.
Hetkeä ennen suoraa TV-lähetystäReissu vaati kuitenkin todella paljon mun kropalta, kun piti sisällään niin paljon istumista - ensin autossa, sitten konsertissa ym. ja seuraavana päivänä taas autossa paluumatkalla. Lauantaina olin jo ajoissa taas kotona, mutta oli jotenkin niin euforinen fiilis siitä koko konsertista vieläkin, että sitä eli vaan sitä tunnelmaa yhä uudestaan ja uudestaan ja kävi vaan jotenkin ylikierroksilla. Silloin ei oikein edes tajua, että kroppa on aivan hajalla. No selkä ilmoitteli kyllä sähäreillä olemassaolostaan jo lauantaina hotellilla, mutta jalat toimivat nivelineen ihan kohtuullisesti. Mutta reissu oli kyllä kaikin puolin niiiiin hieno ja hyviä fiiliksiä ja henkistä energiaa pitkäksi aikaa antava!
Eilen huomasi kyllä, että aika vähissä on voimat, kun tuli käytyä vielä muutamassa kaupassa erään sukulaisen kanssa pikaisilla ostoksilla - toisesta kaupasta ulos autolle kävellessä alkoi jalkoihin tulla taas tuttu spagettiefekti ja kävelystä tuli tosi vaikeaa keppienkin kanssa. Yhtään enempää eivät jalat ois kantaneet. Kai sitä pyörätuolia pitäis vaan ottaa vielä nykyistä enemmänkin käyttöön... Kun on vaan mukana joku, joka sitä voisi myös työntää välillä, jotta käsien nivelet pysyvät paikallaan enkä käytä kaikkia voimia kelaamiseen.
Tänään on sitten otettu tosiaan viikonlopun rankkuutta (hirveä sana, mutta kyllä, rankkaahan se oli fyysisesti vaikkakin niin huippua henkisesti!) takaisin ja oon ihan suosiolla lepäillyt, nukkunut, lojunut vaan sohvalla musaa kuunnellen. Koko kroppa on aika kipeä ja erityisesti polvet ja lonkat Jälleen Kerran ovat olleet hankalat. Vasen polvi oli jo yöllä mennyt ihmeelliseen asentoon ja sen kanssa on täällä saanut köpötellä hyvin varovasti. On tän kropan kanssa kyllä joka päivä niin erilainen ja ikinä ei tiedä, mikä ruumiinosa on vinksallaan, hohhoijaa. No mutta eipähän ainakaan tylsisty kun on aina niin erilainen joka päivä. Jaa, tänään temppuilee ranne, kas, tänään on olkapää pois paikaltaan, no tänään onkin vaihteeksi vähän parempi päivä mutta eiiiih, sittenhän se polvi ja lonkka taas lonksahtivat minne huvittaa...! Milloin mitäkin. Ihanaa, eiks ookin :D No voin kertoa, ettei oo.
Tänään soitti työtuoleista vastaava toimintaterapeutti. Täytyy kyllä sanoa, että on todella hyvä palvelu nyt: tulee käymään meillä ja tuo tullessaan pari erilaista keittiötuolia, joita voin testailla tässä meidän keittiössä ja yksi jää sitten mulle pysyvään käyttöön, jos on hyvä. Tulee olemaan joku korkeampi satulatuolityyppinen malli, jossa on selkänoja ja myös irrotettavat käsinojat. Ja pyörät käsittääkseni myös alla. Tosi hyvä juttu, onnistuu vähän paremmin sitten keittiöhommat meitsiltäkin!
Heips!
VastaaPoistaOon seurannu blogiasi.
Siehän olit kuntotustuella?
Eikö sulle enää myönnetty sitä,kun nyt oot työkkärin kirjoilla...
Varmuuden varalta oon työkkärin kirjoilla, kyllä kuntoutustukea mulle yhä maksetaan :)
PoistaKiva kun seuraat blogia!
Okei.Mie olin kuntotustuella pari vuotta,kuntousta ei tapahtunu.Kaikki keinot kuntoutuksen eteen tehtii.
VastaaPoistaOli pakko hakea eläkettä.Sityä ei myönnetty ja yhtä äkkiä olin kelan mielestä terve.
Nyt vajaakuntoisena työnhakijana.
Valitus menossa vakuutusoikeudessa.
Sieltäki varmaan hylättynä.
Sitte taas uus haku jne.jne...
Tuo byrokratian kanssa taistelu on kyllä vihoviimestä, kun sairaana on :( Toivottavasti saisit tuon eläkkeen! Ei se auta kuin olla vaan sitkeä noissa asioissa...
Poista