Nasta muumio fyssarilla ja kaoottisessa prosessissa

Mä taidan olla Nasta Muumio. :D No joo... Muumioitunut olotila on tuttua, kun niin paljon (liikaa) viettää tai joutuu viettämään aikaa kotona. Niinpä tänään, kun oli heti aamusta varattu aika fyssarille, päivitin Facebook-statukseen seuraavaa:

"Toisinaan Mustanaamio poistuu viidakosta ja liikkuu kaupungissa kuin kuka tahansa meistä." Josko sitä poistuis tänään vaikka täältä kotinurkista ja lähtis käymään ihmisten ilmoilla... Eli fyssarilla :D

Mustanaamio, nasta muumio! :D Tänään on perjantai, joten siksi ehkä jutut on tällaisia (huonoja)... 

Anyway, olin siis fyssarilla heti aamusta ja siellä taas käytiin läpi kuulumiset, fysiatrian polin epikriisi, mun polvien röntgenkuvia myös näytin. Polvien rakenteelliset viat fyssarikin tunnisti ja hän ihmetteli myös tietyn lääkärin käytöstä eli mm. sitä, ettei antanut erikoistuvan lääkärin lähettää mua eteenpäin perinnöllisyyspolille. Ja muutenkin hiukan sitä, että laittoivat mut vielä polin fysioterapiaan, vaikka oon fysioterapiassa käynyt yksityiselläkin ja lisäksi Peurungassa. Mutta tällä tietyllä lääkärillä on omat hyvin yksioikoiset menettelytapansa ja fyssarini tietää kyllä muutenkin tapauksen, joten... Nooh, en kommentoi tässä nyt julkisesti tämän enempää :) Muuta kuin että ei hyvä. Sen sijaan erikoistuva lääkäri oli tehnyt tosi hyvät tutkimukset, sitä fyssarikin totesi.

Tällä kerralla fyssari käsitteli mun oikean reiden lihaskalvoja, kun valittelin reiden olleen niin älyttömän kireä ja jumissa. Lihaskalvojen käsittelyä voisi esim. mieskin mulle tehdä täällä kotona, nuo muutamat pisteet/kohdat ovat suht selkeästi löydettävissä maallikollakin ja ne ovat kyllä muutenkin mulla TODELLA arat, eli lienevät helposti löydettävissä.

Sitten, kun kerran fysiatrian polilla haluavat mun yrittävän tehdä vielä soveltuvia selkälihasliikkeitä, katsottiin yksi mulle ihan tarpeeksi haasteellinen uusi liike vyötä - vaikkapa matkalaukkuvyötä - apua käyttäen. Meillä vaan kotona pitäisi olla joku tukeva pylväs tai vastaava, johon vyön kiertää ympäri... Totesin, että tukevimpia taitavat olla ulkona nuo talon reunoilla ja terassin keskellä olevat katoksen pylväät. Siihen siis vyö ympärille ja mä menen vyön keskelle seisomaan niin, että vyö on mun lantiolla. Sitten vielä keppi tueksi eteen ja tästä pitäisi vyön apua ja tukea hyväksi käyttäen varovasti "kumartaa" selkä suorana eteenpäin. 

Tätä liikettä kun testasin fysioterapian salilla (niin, että vyö oli köytetty puolapuihin), ei tarvinnut kuin ihan tosi vähän kallistua eteenpäin, kun heti alkoivat jalat täristä ja hyvä etten ollut naamallani siinä, vaikka keppi olikin edessä tukemassa. Polvet notkuvat mihin lystäävät ja tasapaino heittää... Ihan hullua, kun ajattelee, että pari vuotta sitten eivät kunnon maastavedot isoillakin painoilla tuottaneet mitään suurempia ongelmia! Ja nyt on näin. Vaan näillä mennään... Tuo pieni liike kuitenkin auttaisi sopivasti tehtynä ja vyön tuen avulla vahvistamaan alaselkää ilman pelkoa siitä, että onnistun naksauttelemaan itseäni heti vääriin asentoihin ja nikamia pois paikaltaan.

Toinen liike tuolla vyöllä avustettuna olisi sitten "kyykky" niin, että kasvot ovat pylvääseen päin ja nojaan vyöhön taaksepäin tehden samalla ihan vain parin sentin "kyykyn" ikään kuin istuisin johonkin. Ei tuota liikettä voi oikein kyykyksi sanoa, kun en pysty näillä jaloilla ja nivelillä kyykkyyn menemään, tuokin on ehkä joku 1/6 kyykky, mutta tuollakin ihan pienellä liikkeellä saan jo jalat parin toiston jälkeen aivan tärisemään ja nivelet vaan lumpsahtelemaan, oikean jalan osalta erityisesti. Tuota tärinää ja väsymistähän siihen on tullut myös vesijumppailun jälkeen. Se toisaalta kertoo siitä, että lihakset ovat työssä, mutta myös siitä, että kovasti heikkoutta mulla lihaksissa ja nivelissä syystä tai toisesta on, vaikka lihasmassaa löytyykin (ainakin vasemmasta jalasta). Tuolla liikkeellä kuitenkin koitetaan yhä herätellä oikeaa pakaralihasta sekä lonkankoukistajaa + reittä ja samalla ylläpitää hyvin simppelisti jalkojen lihasvoimia. Toistojen määrä on se, mitä pystyn tekemään mahdollisimman vähällä kivulla ja tärinää kun tulee (tänään tyyliin vain kahden toiston jälkeen), sitten lopetetaan. Ja jos tulee kipuja, ei tuota tehdä ja jälkikäteen tulevia kipuja tietysti myös pitää kuunnella ja levätä. Mielenkiinnolla odotan, miltä mun selässä ja jaloissa tuntuu huomenna ja ylihuomenna... 

Naurattaa kyllä, kun miettii, miltä näytän täällä kun milloin makaan sohvalla polvet koukussa vihreä kuminauha polvien ympärillä, milloin keittiön pöydällä selälläni oikeaa jalkaa roikottaen ja sitten vielä terassilla matkalaukkuvyön ja kepin  kanssa kikkailemassa :D Mutta "man's got to do what man's got to do" ja jos huippufyssari ohjeistaa, sitten kans tehdään ja totellaan! :)

Asiasta seuraavaan... Oon tässä viime päivinä huvittuneena lueskellut mm. paikallisen sairaanhoitopiirin jo v. 2012 tekemää esitystä elektiivisen potilaan hoitoketjun kehittämisestä. 

(Kyseinen dokumentti löytyy osoitteesta http://www.ksshp.fi/download/noname/%7B6189F43B-56B8-430D-836C-DA0B048CBF45%7D/38250) 

Satuin dokumentin löytämään yhtenä päivänä ja tuohan on JUST sitä samaa asiaa, mitä minäkin tässä vaikkapa oman hoitoni suhteen oon peräänkuuluttanut ja toivonut ja mistä oon paasannut milloin kenellekin hoitavalle henkilölle. Että olisi kokonaisvaltainen lähestymistapa, potilas olisi itse keskiössä ja kaikki toiminta lähtisi hänen tarpeistaan, ilman kankeita organisaatiorajoja, pompottelua... Ja että olisi joku koordinoiva taho koko hässäkällä, varsinkin, jos potilaalla on monta ongelmaa ja vaivaa kuin vaikkapa mulla. Tämä kuva mua huvitti erityisesti:

Siis juuri tuollainen tuntuu tämä mun hoitoprosessikin olevan :D Eipä silti, niin kauan kuin mun hoitovastuu edes kokonaisuuden osalta on erikoissairaanhoidossa, täytyy olla tyytyväinen. Kun vaan saataisiin oikeasti tuo homma toimimaan niin, että mun tai muidenkin vastaavanlaisissa monimutkaisissa ongelma- ja sairaustilanteissa olevien hoitoon saataisiin joku koordinoiva, vastuun hoidosta oikeasti itselleen ottava hoitava henkilö. Jos noin saadaan asiat rullaamaan, ollaan terveydenhuollon uudistuksessa jo tosi pitkällä ja varmasti tästä hyötyvät niin potilaat kuin kaikki heitä hoitavat tahotkin! Niin hoidon selkeyden, laadun, tehokkuuden kuin kustannustenkin osalta.