Kolmannen päivän aamufiiliksiä

Tässä on nyt sopivasti n. tunnin verran aikaa, joten käytän aikaa musaa kuunnellen ja nyt vähän blogiakin kirjoitellen. Äsken kävin ajelemassa mopolla myös ulkona, pakko saada happea, kun ei täällä osastolla ole edes parveketta... Sitä hoitajatkin harmittelevat, kun itsekään eivät välttämättä ehdi ulos työpäivän mittaan paitsi ehkä ruokalaan mennessä.

Eilen oli aika lailla henkisesti ja fyysisesti uuvuttava päivä, niin en kirjoitellut mitään tänne blogiin. Oli paljon testausta ja treenausta toimintaterapiassa ja fysioterapiassa ja lisäksi mä tapasin myös sosiaalityöntekijän, joka kokosi paperille kartoitusta mun ja perheen koko tämänhetkisestä elämäntilanteesta mun kaikkine avun- ja kuntoutustarpeineen. 

Toimintaterapiassa todettiin mm. mulla olevan todella huonot puristusvoimat sormissa, erityisesti peukalo-etusormiotteessa, minkä kuuluisi olla vahvin ote ihmisellä, koska peukalossa on kämmenen vahvimmat lihakset. Oikea käsi on merkittävästi huonompi kuin vasen. Lisäksi mulle tehtiin "palikoiden noukkimistesti", mikä kertoi, että mulla on tässäkin tulos huonontunut viime vuoden marraskuusta. En ihmettele yhtään tätä tulosta, kyllä mä tämän olen huomannut. Syytä ei ole tiedossa, miksi näin käy, koko ajan kuitenkin mulla on tullut käsille kuitenkin treeniä jo kepeistä ja myös fysioterapiasta ym. eikä muutenkaan terveen ihmisen käsivoimat ja käsien ketteryys tällä tavalla häviä. 

Fysioterapiassa puolestaan treenattiin lähinnä samantyylisesti ylä- ja alakroppaa mitä oman kunnankin fysioterapiassa + on myös kävelty täällä käytävillä, tosin vasen polvi on ollut niin älyttömän hankala, eilen mm. koko päivän tosi vaikeasti pois paikoiltaan, että kävely ei ole todellakaan ollut sen enempää mitään kävelytreenausta. Eilen fyssari jo ehdotti, että otanko pyörätuolin illaksi käyttöön mutta eiii, en suostunut vaan sanoin että kävelen kyllä itse. Ei voi sanoa muuta kuin sen, että ottaa älyttömän paljon päähän, että tuo polvi hankaloittaa niin paljon kaikkea, ja kävelykin on koko ajan sellaista ihmeellistä "tötteröintiä", ihan kuin olisin kännissä ja sitten vielä kivut ja nivelten lonksumiset päälle. Ei pysty luottamaan jalkoihin. Täälläkin kuitenkin oon todella sinnikkäästi vaan tehnyt kaikkea ja varoitinkin fyssaria, että mulla on vähän taipumusta ylisuorittaa "en anna periks!" -tyyliin, joten mua pitää vähän tarkkailla, miten teen ettei mene yli ja siitä ei seuraa mitään hyvää...

Henkilökunta täällä osastolla on tosi mukavaa ja sympaattista, rempseääkin :) Se sopii mulle hyvin. Asenteella ja huumorilla vaan täytyy asiat ottaa :) Tästä huumorista ja asenteesta mulle muuten sanoi sosiaalityöntekijä eilen, että "on se hyvä että pystyt ottamaan nämä asiat huumorilla ja asenteella, moni ei pysty." Hän oli tosi napakka ja jämäkkä, selvitti mun asiat ja kerroin, miten mm. tutkimukset, kuntoutuksen hakemiset ja kaikki nämä byrokratiat ja yhteydenpidot eri tahoihin ovat sujuneet (tai eivät aina ole sujuneet) ja miten paljon olen itsekin saanut matkan varrella asioita vaatia. Sosiaalityöntekijä totesi, että hänestä mun kokonaishoito kaikkine asioineen on viivästynyt kyllä pahasti ja kuntoutussuunnitelmakin olisi pitänyt laatia jo aiemmin paljon tarkemmin ja selkeämmin. Tällaisessa pyörityksessä moni ei selviä. Mitäpä muuta tästä voi sanoa kuin että olen samaa mieltä. Monella muillakin on sama tilanne, kokonaiskartoitusta ei saa oikea-aikaisesti ja se on aivan järkyttävää!

On myös todettava, että eräs henkilökunnan edustaja, josta jo aiemmin olen tehnyt muistutuksen, koska hän niin pahasti vähätteli mun tilannetta viime vuonna, on taas päässyt kuin päässytkin mun tilanteeseen ottamaan kantaa muutaman tekstirivin verran. On pakko todeta, että teksti oli niin pöyristyttävää ja törkeää luettavaa mun mielestä, että en tule tuota tekstiä hyväksymään todellakaan. Henkilö mitätöi toisten huippuerikoislääkärin tekemät tutkimukset ja diagnoosit ja oli muutenkin niin käsittämättömiä paikkaansa pitämättömiä asioita kirjoittanut tekstiin, että huh huh! Tulen keskustelemaan asiasta tämän osaston lääkäreiden kanssa, että teksti on mitätöitävä, koska se on niin valhetta, ja täällä osaston henkilökunta on myös sitä mieltä, että mun täytyy olla tiukkana ja ovat täysin mun puolella tässä asiassa. Muistutuskin olisi varmaan taas paikallaan. Mähän en periksi anna, mä taistelen aina ja kaikessa oikeudenmukaisuuden puolesta ja tämä on taas yksi tällaisista asioista. 

Ottaa kuitenkin ihan älyttömästi päähän, että miten yksi henkilö voi tällä tavalla päästä sähläämään sellaisen potilaan asioihin, jota hän ei edes hoida eikä ole hoitanut, pari kertaa aikoinaan pikaisesti nähnyt eikä ole kaikkiin mun epikriiseihin ja tutkimuksiin edes perehtynyt? Eikä nytkään ole mua edes nähnyt (enkä kyllä haluaisi nähdäkään). Ja miten voi mitätöidä toisten huippuerikoislääkäreiden osaamista? Tällaiset henkilöt käyttävät valtaansa väärin, mustavalkoisesti, mutkat suoraksi oikoen! Ja tiedän etten ole ainut tässä asiassa. Kieltämättä tämä sähläys on vaikuttanut muuten tämän osastolla olon fiiliksiin, vaikka tiedänkin, että kyse on vain yhden henkilön mielipiteistä ja täällä osastolla on kuitenkin ihan oma työryhmänsä, joka mun asioitakin yhdessä pohtii. Mutta nokka vaan pystyyn, tuo henkilöhän ei mun elämää ala pilaamaan eikä fiiliksiä myrkyttämään... Tulen pitämään siitä huolen, että mua kohdellaan asiallisesti ja oikeudenmukaisesti. Huvikseni en ole näihin fyysisiä vammoja ja vikoja aiheuttaviin sairauksiin sairastunut.

Tänään päivällä ois täällä osastolla päivätanssit... :D Ja täällä on kuulemma karaokevehkeet! Kysyin fyssarilta, että mitäs biisejä siellä on laulettavaksi niin hyviä kuulemma, koska hän on biisit valinnut :D Jää nähtäväksi...

Äsken ajelulla nauratti, että kumpaankohan liikennemerkissä näkyvään ryhmään mä vehkeineni kuulun, mihinkähän suuntaan tästä olisi lähtenyt :D