Tilannekatsaus

Nyt meinaa hiukkasen "silmät lupsaa", mutta kirjoittelen nyt kuitenkin kun tuntuu että kirjoituttaa :) Oon ottanut joku aika sitten vahvempia särkylääkkeitä, selkä, tekonivellonkka ja vasen polvi ovat nyt iltaa kohti kipuilleet ihan huolella... Mutta hyvin tuntuu lääkitys tepsivän, pahin sähkötys ja polven kiristävä jomotus ovat nyt jo jotenkin taka-alalla. Kunpa tuo polvi vaan muuten sitten toimisi normaalisti... vaan ei, se on taas pois paikaltaan ja sen vuoksi kävely entistäkin hankalampaa :(

Tänään tuli soiteltua sekä työterveyteen että neuron polille. Työterveyteen siksi, että joku oli soittanut sieltä eilen - soittaja oli ollut työterveyslääkäri, ja vastaanottovirkailija kertoi että ttl soittaa tänään mulle uudelleen. Neurolle puolestaan soitin kysyäkseni, mikä on tilanne mun fysioterapialähetteen suhteen. Mulle on tehty neuron puolelta 15 kerran lähete fysioterapiaan (ilmeisesti samalle fyssarille, joka teki mulle lihasvoima- ja kävelytestit reilu kk sitten), mutta saan sen sitten vasta, kun mulla on neurologille kontrollikäynti.

Mullahan tutkimukset etenevät nyt niin, että ensin lokakuun alkupuolella on aika fysiatrien (erikoistuva lääkäri ja ylilääkäri) kontrolliaika. Siellä "väännellään" tosi hankalaksi mennyttä vasenta polvea ja konsultoidaan ortopediakin tarvittaessa, mutta voi olla, että muutakin kroppaa tutkitaan. Lisäksi on tarkoitus keskustella muutenkin mun tilanteesta, hoidosta, kuntoutuksesta ym. Mies lähtee tuonne käynnille myös mukaan, sillä saan ihan varmasti olla siellä jämäkkänä ja vaatia tiettyjä hoitoon liittyviä asioita, jolloin mieskin voi kertoa, miten fyysisesti hankalaa/toimintakyvyn hankaluutta mulla voi olla ja millaisena hän myös näkee hoidon ja tilanteen. Fysiatrit tosin toivoivatkin sitä, että mies tulisi mukaan. Ihan hyvä, että saavat hänenkin mielipiteet tilanteesta selville.

Tuon jälkeen seuraavalla viikolla mulla on aika pään ja selän magneettikuvaukseen, kuntoutuspolille ja perinnöllisyyslääkärille. Kaikki eri päivinä. Seuraavalla viikolla vielä neurologin kontrolliaika. Toivon todella, että noiden tutkimusten jälkeen ollaan edes askeleen viisaampia!! Tuskin tämä eri lääkäreillä "ravaaminen" tuohon loppuu, jatkossakin varmasti riittää tapaamisia, hoitoja/kuntoutusta, mutta sitten toivottavasti ymmärrettäisiin kokonaisuutta taas vähän paremmin... kun mun tapauksessa ei voi tutkia vain yhtä vikaa, niveltä tai oiretta, vaan mun tilannetta täytyy katsoa koko ajan kokonaisuus huomioiden. Holistisesti. On mietittävä, mitä asiaa milloinkin on tärkeintä hoitaa, ja mikä milloinkin vaatii akuuteinta paneutumista. Nyt ois ensin tärkeintä löytää ymmärrys ja pohjasyy näihin moninaisiin oireisiin, nivelten rakenteiden poikkeavuuksiin, alaraajojen lihasheikkouteen ym.

Siitä työterveyslääkärin puhelusta vielä... Monestakin asiasta juttelimme, hyvässä ja avoimessa hengessä kuten aina. Eipä työterveyden puolelta tällä hetkellä nyt mun tilanteen eteen tehdä sen ihmeempää, sillä on selkeämpää, että kun hoito on erikoissairaanhoidossa eri poleilla, ei enempää enää lähdetä asioita työterveyden puolelta "sekoittamaan." Mutta kovasti työterveys mua kuitenkin tukee ja tsemppaa - tai oma työterveyslääkäri ainakin. Hän on ihan aidosti mun tukena, hengessä mukana, vaikka ei muuta oikein nyt tällä hetkellä voi tehdäkään.

Työterveyslääkäri kertoi myös, että ei itsekään oikein tiedä miksi, mutta joka päivä mä oon ollut hänen mielessään. Se tuntui musta todella kivalta kuulla - tällä meidän työterveyslääkärillä on todellakin sydän paikallaan. Ilmeisesti mulla on sellainen tilanne nyt, että ei tästä voi ihan kokonaan vaan lääkärikään voi vetää ajatuksia ja tunteita pois. Tällainen reagointi kertoo tosi tärkeistä, hyvistä arvoista, joita tää nykymaailma tarvitsisi roppakaupalla muutenkin lisää: mun paljon puhumistani empatiasta, kuuntelemisen ja pysähtymisen taidosta, inhimillisyydestä ja kyvystä asettua toisen ihmisen asemaan.