Taas etenee

Tällä viikolla oon lähinnä innoissani ajellut mopolla pitkin kyliä (heh) mm. kyläilemässä ja kukkakaupassa, lepäillyt, tuunannut mopoa enemmän oman näköiseksi ja hoitelin myös erinäisiä paperiasioita.

Tuunausta ;)

Kukkakimppu, minulta vain minulle itselleni piristykseksi <3

Fysioterapia ja vammaispalveluohjaajan sekä kunnan rakennuspuolen henkilön yhteinen kotikäynti etuoven rampin ja tasanteen leventämisen tsekkaamiseksi peruuntuivat molemmat sairastumisten vuoksi kokonaan tältä viikolta, mutta ne ovat sitten ensi viikolla. Oikeastaan tekikin nyt hyvää, että oli vapaampi viikko, sillä näitä tiiviitä tutkimus- ja kotikäyntiviikkoja tulee vielä piisaamaan riittämiin. Ensi viikollakin on ma-to joka päivä jotakin...

Selvittelin myös sitä, mikä on tilanne mun ortopedille menneen konsultaatiopyynnön suhteen. Oli varmaankin kolmas puhelu, jonka kirurgian polille soitin, eikä osastonsihteeri osannut sanoa asiasta yhdelläkään kertaa mitään muuta kuin että "no ei tälle ole tehty mitään" ja että "me ei nähdä täällä polilla edes lääkäreitä ollenkaan." Ärsytti kyllä hiukan, mutta viimeisemmän puhelun aikana kun kysyin, onko mitään keinoja kiirehtiä asiaa, antoi mulle sitten sihteeri vielä erikseen ortopedian polin sihteerin numeron ja soitin sitten hänellekin. 

Tämä sihteeri olikin todella ymmärtäväinen, kun oli lukenut mun tiedot, ja tuumasi, että kyllähän tästä nyt täytyy pian mulle vastaanottokäynti saada... Kun sitten kuitenkaan Kantaan ei ilmestynyt mitään uusia merkintöjä (joista olisi voinut ehkä päätellä, että asiat etenevät) moneen päivään, soitin vielä tänään tälle sihteerille uudestaan. Olikin sitten mukava kuulla, että nyt oli ortopedi lukenut konsultaatiopyynnön ja oli sanonut, että mulle täytyy varata heti seuraava vapaa poliaika ja vielä pidempi sellainen, vähintään 40 min, jotta on rauhassa aikaa käydä asiat läpi ja tehdä tarvittavat kliiniset tutkimukset. Ainut ongelma vaan oli se, että tuollaista yhtäjaksoista pidempää poliaikaa ei nyt ollut saatavilla, kaikki ajat olivat täynnä. Iltapolille oli aikoja kyllä mutta ne olivat lyhyitä, 15 min mittaisia, ja sihteeri vielä jäi vähän miettimään että varaako mulle nyt sitten kolme 15 minuutin aikaa vai odottaako vielä hetken, vapautuuko yhtään pidempää aikaa esim. peruutusten kautta. Lupasi pitää silmällä tilannetta ja vähän vaikutti kuitenkin siltä, että saisin ajan vielä tän kuun viimeiselle viikolle. Sanoinkin sitten, että mä olen kyllä valmis tarvittaessa omat muut menot järkkäämään niin, että pääsen heti vastaanotolle, jos aika järjestyy piankin. Uskoisin että järjestyy.

Jännityksellä nyt sitten odotan, mihin lopputulokseen vastaanotolla tullaan. Vasen polvi on aivan hirveässä kunnossa ja hyvänä (pahana) kakkosena tulee vasen lonkka. Mutta kuten oon kirjoitellut, tuo polvi on sellainen, että siihen on pakko koittaa keksiä joku ratkaisu, jos suinkin mahdollista, tai kohta en pysty ottamaan yhtäkään kävelyaskelta. Enkä oo todellakaan valmis luopumaan kävelystä, kävelen ja seison kyllä mulle sopivia määriä mieluusti jatkossakin! Huonoista vaihtoehdoista on valittava vähiten huono. On otettava huomioon tarkasti leikkauksen riskit, mahdollinen huono tai vähintäänkin hidas toipuminen leikkauksesta mutta vastapainona tässä pohdinnassa on hyvin selkeästi se, että jos mitään ei tehdä, en kohta pysty edes vedessä liikkumaan puhumattakaan kävelystä tai vaikka fysioterapiaharjoituksista, kun polven pois paikaltaan olemisen ja kovien kipujen vuoksi + vielä lonkan ongelmien takia kohta koko jalan liikuttaminen on mahdotonta eikä niin vaan voi olla. Mä oon valmis myös leikkauksiin, jos on mahdollista sen avulla myös parantaa tuon polven vakautta tai ylipäätään jalan rasituksensietoa ja vähentää kipujakin. Lonkan tilanne ei oo yhtä kiireellinen mun mielestä kuin tuon polven tilanne.

Mulla ei nyt meinaa enää ajatus juosta yhtään, kello on liian paljon jo järkevään aivotoimintaan... Mutta tällaista tällä kertaa ja seuraavan kerran ehkä vähän juoksevampaa tekstiä ja muutakin asiaa taas kuin näitä terveyskuulumisia :D Nightnight!