Tänäkin viikonloppuna olisin voinut, kärjistäen todeten, jäädä kotiin rypemään itsesäälissä ja miettimään, miten hankalaa mulla onkaan ja mitä kaikkea ei pysty tekemään ja kaikkea siltä väliltä. Tällaiselle ajattelulle ei vaan pidä enkä halua antaa yhtään energiaa! Enkä olisi kyllä voinutkaan, koska oli ihan itsestään selvää, että perjantaina menen moikkaamaan Aslak-porukkaa pikkujouluihin ja lauantaina olisi vuorossa Juha Tapion konsertti.
Perjantain pikkujoulut olivat ratkiriemukkaat ja täytyy taas todeta, miten meillä on hieno Aslak-ryhmä kasassa :) Laajavuoressa keilausta - itse kannustin sujuvasti - ja sitten hiukan syömistä ja juomista. Aivan kaikki eivät paikalle päässeet, mutta kuusi meistä kuitenkin. Jännä huomata, miten ilo, nauru ja hyvä tunnelma jatkui nytkin, vaikka viimeksi olimme nähneet samalla kokoonpanolla syyskuun lopussa. Kertonee vain siitä, että väki alkaa olla aika yhteen hitsautunutta.
Laajavuoresta suuntasimme pienemmällä väkimäärällä vielä kaupungin valoihin ja tulikin tavattua siellä sun täällä paljon tuttuja. Työterveyden porukkakin oli pikkujouluilemassa ja hmmh, oli mielenkiintoista kohdata viime viikoilta tuttu työterveyslääkärikin Londonissa. Mutta kuten mulle todettiin, "kai sekin nyt ymmärtää että sullakin on elämä!" :D Ehkäpä niin. Kuten olen monta kertaa todennut, ei mun lonkkani kuntoon tule ainakaan sillä, että jään kotiin nököttämään ja mököttämään enkä käy missään. Pääasia, ettei itseään telo lisää (tarkkana saa ulkona liikkuessa olla), sitten ei kyllä oikeasti pääsisi mihinkään :)
Eilen olikin sitten vuorossa iki-ihanan Juha Tapion konsertti. Eturivistä seurasimme Paulan kanssa suurta suosikkiamme... Oijoi, ei kyllä voi Juhaa tarpeeksi kehua, kaikki tuntuu niin ylisanoilta, mutta siinä on niin uskomattoman sympaattinen, kannustava, positiivinen, hienosti ajatuksia, tunnelmia ja syvimpiä suomalaisen sielun sopukoita sanoiksi ja säveliksi taituroiva mies, ettei samanlaisia tässä maassa kovin montaa liene! Ja koko orkesteri on niin huippuloistava... Huh huh. Fiilikset menivät niin syvästä liikutuksesta positiivisuuteen ja riehakkuuteen saakka, laidasta toiseen, kylmiä väreitä unohtamatta. Maaginen tunnelma.
Jäimme Paulan kanssa konsertin jälkeen vielä odottamaan suosikkimme tapaamista ja olihan se hieno hetki... (Miten voikaan tämän ikäinen nainen mennä niin sekaisin idolinsa kohtaamisesta, voi hyvän tähen sentään!) Katselin jo kaukaa Juhan ilmeitä ja eleitä ennen kuin itse olimme ihan lähellä ja kyllä näki, että sydämellään ja sielullaan Juha on tuossa työssä mukana - hän ihan aidosti välittää ihmisistä ja se tunnelma välittyy. Ja sen vaan tuntee ja aistii sydämellään.
Ja me pääsimme Paulan kanssa yhteiskuvaan Juhan kanssa. Kun Juha vielä raapusti kyynärsauvaani kannustavia sanoja... Miten nyt sanoisi... olin aivan myyty. Tajusin sentään myös kiittää upeasta konsertista ja hienosta musiikista, vaikka sanat melkein sekaisin menivätkin. Vieläkin tuntuu, että olen ihan sekaisin onnesta :D
"Sinun suonissasi virtaa kirkas voima
joka huomaamatta silloin esiin puhkeaa
Kun on säpäleiksi lyöty taivas, eessä vieras maa
Ja kun kohotat sun kätes, nousee tuuli
vaik' et itse sitä tiedä ollenkaan
Sinä salaisuutta kannat
ja sun salaisuutes sua mukanaan
Joka aamu uudet huimat askeleet
pidä sydämestäs huolta
Sinun käsissäs on voima minkä teet
pidä oikeuden puolta
Ja kaikki minkä tieltä löytää saat,
mitä voittaa voit sä tuolta
Muut aarteesi on tuskin arvokkaat
pidä sydämestäs huolta
Ja jossakin on joku kaltaisesi, joka juuri nyt ja juuri sinut nähdä haluaa
Kun rypistyneen lehden lailla eteisessä ootat poimijaa
Ja sinun silmissäs on valo tuhansien aurinkojen,
vaikka katsees juuttuis maton reunaan kii
Kun päivät jalkakäytävillä kipinöitä vailla ajelehtii
Joka aamu uudet huimat askeleet
pidä sydämestäs huolta
Sinun käsissäs on voima minkä teet
pidä oikeuden puolta
Ja kaikki minkä tieltä löytää saat,
mitä voittaa voit sä tuolta
Muut aarteesi on tuskin arvokkaat
pidä sydämestäs huolta
Joka aamu uudet huimat askeleet
pidä sydämestäs huolta
Sinun käsissäs on voima minkä teet
pidä oikeuden puolta
Ja kaikki minkä tieltä löytää saat,
mitä voittaa voit sä tuolta
Muut aarteesi on tuskin arvokkaat
pidä sydämestäs huolta..."
Sydämestä on pidetty viikonloppuna huolta ja lupaan pitää vastakin. Kun vielä sunnuntai-illan viettää oman perheen parissa kaikessa rauhassa, voi todeta, että voisivatko asiat paremmin olla? Tuskinpa. Kaikesta selviää, kun ympärillä vallitsee tällainen hyvä energia.
Aurinkoa ja valoa joulukuun alkuun!
-Hst
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.