Kevätkiireet yllättävät joka vuosi, vaikka niihin kuinka varautuisi. Aivan sama juttu myös vaikkapa ulkona pörräävien hyttysten, pörriäisten ja muiden lentävien monijalkaisten otusten yhtäkkisen invaasion suhteen. Tai keuhkoihin, sieraimiin, silmiin, kroppaan ja joka paikkaan tunkevan siitepölyn suhteen. Tai töissä yllättävien projektikiireiden suhteen. On kuin kaikkialla ympäröivässä elämässä yhtäkkiä heräisi tietoisuus siitä, että nyt, täsmälleen tällä hetkellä, täytyy saada kaikki asiat esille, tekeille ja mielellään myös tehdyksi. Jonkinlainen "awakenings" -efekti talvehtimisen jälkeen, I assume.
Samalla tavalla on käynyt tämän blogin kirjoittamisenkin suhteen. Kiireet ovat yllättäneet, ja on vain ollut niin paljon monenlaista touhotusta, että jostakin - eli blogin kirjoittamisesta ainakin - on nipistetty aikaa. Tämähän ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Hst olisi jatkanut kuntoiluprojektiaan koko kevään ajan - ehei... :) Lukuunottamatta muutamia itsestä riippumattomia viikkoja, jolloin ei ole päässyt joko lastenhoito-ongelmien, työreissun tai sairastelujen vuoksi kuntoilemaan, on muina viikkoina yritetty ainakin sen kolme kertaa päästä Lineaan. Keskiviikon Kunnon Haaste -porukan omat treenit nyt ovat se vakiotreeni, mutta sen lisäksi olen käynyt viime aikoina ehkä eniten BodyPumpissa tai salilla. Tälle alkavalle viikolle olen kaavaillut noiden lisäksi myös pitkästä aikaa BodyCombatia, joka ei ole sopinut arjen aikatauluihin moneen viikkoon.
Energiaa tuntuu siis piisaavan treenien osalta, hyvähyvähyvä (ja taputus omalle olkapäälle)! Sen sijaan aikomukseni on, että alan kirjata tarkemmin taas kerran syömisiäni ylös. Siis ruokapäiväkirjaa. On niin helppo sortua kaikenlaisiin herkkuihin - ja minä pysyn niistä paljon paremmin erossa, jos näen paperilta, että olen vaikkapa jo melkein koko päivän syönyt niin terveellisesti, ettei päivän terveellistä ruokailua enää viitsi pilata syömällä jotakin ei-terveellistä, turhaa, kaloripitoista mössöä.
Kropassa tuntuu tällä hetkellä hyvältä. Kiinteytymistä on tapahtunut pitkin talvea, ja painokin on ollut koko ajan laskusuunnassa. Ei kuitenkaan siinä määrin kuin olen ajatellut, joten suurin osa projektin haasteellisuudesta johtuukin "korvien välistä", niin kulunut sanonta kuin se onkin, sekä tahdon voimasta ja iänikuisesta motivaatiosta. Kohta tulee kymmenen vuotta siitä, kun laihdutin aikanani Painonvartijoissa 27 kg. Tuolloinen projekti tuntui siinä elämäntilanteessa kohtalaisen helpolta, mitä olen jälkikäteen ihmetellyt. Helppoa oli myös saada pudotetut kilot palaamaan takaisin... Miten ihmeessä kymmenen vuotta myöhemmin tuntuu siltä, että jokainen pudotettu kilo on todella kovan työn takana? Aiemmin tosin oli aikaa miettiä vain ja ainoastaan omaa napaa, nykyisin on muistettava myös perhe. Mies ja lapset. Aina ei voi "karata" kotoa treenaamaan, vaan tärkeää on myös viettää aikaa lasten ja perheen parissa. Tasapainoilua vaativaa puuhaa... :)
Mutta jatkakaamme tästä - kevätpörriäisten lailla, mahdollisimman energisesti suristen, sopivasti treenaten! ;)
Bzzzzzz...!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Toivottavasti blogilla oli hyvä kiinteyttävä vaikutus tai se säväytti muuten jollakin tavalla! ;) Jokainen kommentti ja mielipide on arvokas, mutta en kuitenkaan julkaise asiattomia ja provosoivia kommentteja, joilla ei selkeästi ole muuta tarkoitusta kuin yrittää aiheuttaa mielipahaa joko minulle tai muille blogin lukijoille. Mietithän ensin, mitä kirjoitat. Arvostan eniten kommentteja, jotka annetaan reilusti ja avoimesti omalla nimellä ja tällaiset kommentit tulevat varmemmin julkaistuiksi.