Täytyy vielä näin ennen päivän työrupeaman aloittamista kirjoittaa mielessä jylläävät ajatukset "paperille" eli siis tänne blogiin, sitten on hyvä ponnistaa kohti päivän koitoksia ja palavereja.
Lueskelin eilen nioben kirjoittelemaa blogia (ks. lukemani blogit) ja silmiini osui teksti motivaatiosta. En nyt tähän ryhdy tiivistämään nioben hienoa tekstiä, mutta joka tapauksessa yksi kirjoituksen pääkohdista taisi olla se, että jos lähtee odottamaan oikeaa hetkeä jonkin asian toteuttamiseen, ei sille koskaan ei ole oikeaa hetkeä. Motivaatio on puolestaan tärkeimpiä tekijöitä, minkä "ajamana" ihminen lähtee toteuttamaan jotakin asiaa, oli se sitten mikä asia tahansa. Sellainen syvempi voima, mistä lie kumpuaakaan, alitajunnasta vaiko mistä - joka vain aiheuttaa kokonaisvaltaisen tietoisuuden, tahdon ja halun muuttaa jotakin asiaa elämässään.
Hyvä ystäväni sanoi, että on todella hienoa, että olen lähtenyt tällaiseen kuntoiluprojektiin mukaan, vaikka elän samalla elämäni kiireisimpiä aikoja sekä työ- että kotielämässä. Jäin miettimään asiaa muutamaksi päiväksi. Onhan tähän projektiin mukaan lähteminen tietynlainen aikataulukysymys ja on totta, että asioita ja viikon tekemisiä täytyy valmiiksi priorisoida ja miettiä, jotta erityisesti illat sujuvat jouhevasti lasten iltatouhujen, kotitöiden ym. asioiden kanssa. Mutta toisaalta - asioista voi tehdä joko niin hankalia tai helppoja kuin haluaa. Aika tuntuu olevan usein kortilla ja viimeksi eilen illalla mietin, miten ehtisin tehdä kaikki haluamani asiat ilta-aikoina, mutta silti kaikki asiat ovat järjestettävissä jos vain haluaa ne järjestää. Kaikki palaa jälleen motivaatioon - asiaan, joka saa aikaan halua ja tahtoa järjestää asiat siten kuin tuntuu parhaalta.
Kunnon Haaste -projekti on itselleni loppuelämäni ensimmäinen päivä. Tarkoitan tällä sitä, että vain ja ainoastaan minä olen vastuussa omasta hyvinvoinnistani, terveydestäni ja jaksamisestani. Toistakseksi olen säästynyt suuremmilta vaivoilta ja veriarvoni sekä verenpaineeni ovat hyvät, mutta jatkuuko näin? Jos jotakin ei asioiden suhteen tee, tuskinpa vain. Olen vastuussa muistakin kuin itsestäni, tärkeimpinä asioina perhe ja parisuhde, joten ei minulla ole varaa odottaa romahdusta, sairastumista tai terveyteni pettämistä. Meillä on vain yksi maanpäällinen elämä, ja siitä on tehtävä mahdollisimman hyvä, on aloitettava jo tänään. On napattava kiinni juuri tästä hetkestä ja tehtävä, mitä tilanne vaatii.
Lailla tulen liekin taivallan
Esteet tieltäni vain raivaten
Polttoraudan hehkuun kuumennan
Tahdon elää
Niin, etten vanhana mä joudu katumaan
Tahdon elää
Löytää sateenkaaren päästä satumaan
Tahdon tanssia ja laulaa
Tahdon itkeä ja nauraa
Tahdon elää, tahdon elää
Esteet tieltäni vain raivaten
Polttoraudan hehkuun kuumennan
Tahdon elää
Niin, etten vanhana mä joudu katumaan
Tahdon elää
Löytää sateenkaaren päästä satumaan
Tahdon tanssia ja laulaa
Tahdon itkeä ja nauraa
Tahdon elää, tahdon elää
Laihduttamiset yms jutut ovat tietenkin helppoja silloin kun on muutenkin elämä helppoa, mutta jos ne kaatuvat heti ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla, eihän siinä ole mitään järkeä. Uusi elämä pitää saada osaksi elämää, myötä- ja vastoinkäymisiin, vasta silloin voi onnistua. Itse näin omassa painoprojektissani yhdeksi tärkeäksi onnistumisen kulmakiveksi sen, että projekti oli pitkä ja hidas. Uudet elämäntavat ehtivät juurtua osaksi jokapäiväistä elämää. Vähän niinkuin vaatteiden vaihtaminen ja hampaiden pesu. Tällöin, pitkän ajan kuluessa opitut tavat eivät enää lopu heti ensimmäiseen stressiin töissä tai henkilökohtaisessa elämässä.
VastaaPoistaKirjoittelin niistä pinnallisista ja tiedollisista päätöksistä, ne ovat juuri niitä että "aloitan ensiviikolla dieetin" ja "ohops, viikon jälkeen ostin ja söin kolme kiloa karkkia". Se oikea tapa on juuri se "tässä ja nyt", kun tahto tulee syvempää. Ei halua ostaa suklaata, koska se näkyy seuraavana päivänä vaa'assa, tai haluaa juostalenkin, että saisi viikon kilometrit kasaan. Pieniä tavoitteita, pieniä askelia, kunhan ne ovat kokoajan eteenpäin.
Paljon tsemppiä sulle, kyllä se sieltä tulee!
Hst,
VastaaPoistaolipas mukavaa lukea tätä sun blogiasi! Olen myös mukana tuossa samaisessa kunnonhaasteessa ja ajatellut hyvin samanlaisia asioita omalta kohdaltani. Tuo Aika, Suurin Entinen Viholliseni, ei olekaan enää ongelma, kun asiat laitetaan uudelleen järjestykseen. Jostakin pitää aloittaa. Itsestään on ihan hyvä.